Oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon ovat ihmisoikeuksia, jotka turvataan kansainvälisessä oikeudessa ja perustuslaissa. Sosiaaliturvajärjestelmämme ei kuitenkaan nykyisellään takaa, että nämä oikeudet toteutuisivat kaikkien kohdalla. Tähän on vaikuttanut esimerkiksi työurien pirstaloituminen sekä sosiaaliturvajärjestelmän jakautuminen monen eri tahon hallinnoimaksi. Liian monet ihmiset jäävät nykyjärjestelmässä väliinputoajiksi.
Suomen sosiaaliturvajärjestelmää uudistetaan kahden eduskuntakauden mittaisessa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa. Uudistus on nyt tullut puoliväliin, ja sitä valmisteleva parlamentaarinen komitea julkaisi välimietintönsä 16.3.2023. Mietinnön on määrä toimia pohjana hallitusneuvotteluissa käytävälle keskustelulle ja uudistuksen jatkolle vuosina 2023–2027.
Sosiaaliturvauudistus on ratkaisevan tärkeä suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta. Tämän vuoksi me kansalaisjärjestöt olemme olleet tiiviisti mukana uudistuksen valmistelussa. Me vaadimme, että:
Sosiaaliturvauudistuksen tulee noudattaa Suomen ihmisoikeusvelvoitteita
Suomi on toistuvasti saanut ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä moitteita perusturvan riittämättömästä tasosta. Viimeisin näistä on Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean helmikuussa 2023 antama ratkaisu, jonka mukaan perusturvan taso Suomessa ei vastaa Euroopan sosiaalisen peruskirjan velvoitteita. Perusturvan taso onkin nostettava Suomen ratifioimien ihmisoikeussopimusten edellyttämälle tasolle. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on luotava tähän tarkoitukseen pitkän tähtäimen suunnitelma.
Ihmisoikeussopimukset velvoittavat valtiota vahvistamaan ihmisten oikeutta sosiaaliturvaan progressiivisesti, kaikkien käytettävissä olevien voimavarojensa mukaisesti. Oikeuksien vähimmäistason toteutuminen on turvattava syrjimättömästi kaikissa olosuhteissa. Ihmisoikeudet asettavat sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiselle selkeät, sitovat reunaehdot. Keskeistä on huolehtia, etteivät uudistukset heikennä entisestään niiden asemaa, joiden oikeudet nykyisellään toteutuvat muita heikommin.
Uudistus on vietävä maaliin osallistavalla tavalla
Sosiaaliturvauudistuksen on jatkuttava laajalla yhteistyöllä ja riittävillä valmistelun resursseilla tulevalla hallituskaudella. Uudistusta tehdään sosiaaliturvaa käyttäviä ihmisiä varten. Jotta tämä näkökulma säilyy kirkkaana, tulee erilaisia ihmisiä edustavat järjestöt pitää jatkossa tiiviimmin mukana uudistuksessa. Eri ihmisryhmiä tulee myös kuulla suoraan. Kuuleminen on välttämätöntä, sillä YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitean mukaan ihmisillä on oikeus osallistua sosiaaliturvaa koskevaan päätöksentekoon.
Uudistuksessa on turvattava kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeudet huolellisen ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin pohjalta
Suurimmalle osalle suomalaisista sosiaaliturvajärjestelmä toimii hyvin. Uudistuksessa on parannettava niiden ihmisten asemaa, jotka ovat yhteiskunnassamme heikoimmassa asemassa tai nykyisessä järjestelmässä väliinputoajia.
Tämän takaamiseksi uudistuksessa on edettävä huolellisten, eri elämäntilanteet ja väestöryhmät huomioivien ihmisoikeusvaikutusten arviointien pohjalta. Lapsi-, sukupuoli- ja vammaisvaikutusten arvioinnin lisäksi on sosiaaliturvaa uudistettaessa keskeistä tunnistaa ja huomioida vaikutukset köyhyyttä kokevien ja köyhyysriskissä elävien ihmisten toimeentuloon ja elämään. Näitä ovat esimerkiksi nuoret, lapsiperheet, pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat tai työkyvyttömät henkilöt. Samoin on arvioitava vaikutukset eri tavoin marginalisoitujen ja syrjinnälle alttiiden ihmisten, kuten saamelaisten, sateenkaari-ihmisten, vammaisten henkilöiden, romanien ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten elämään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä moniperustaiseen syrjintään. Myös vaikutusten arvioinnissa on ihmisten ja ihmisryhmien suora kuuleminen avainasemassa.
Allekirjoittajat:
Amnesty International Suomen osasto
Ihmisoikeusliitto
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
Vammaisfoorumi ry