Vaadimme Suomen hallitukselta tänään kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä, että pakottava kontrolli kriminalisoidaan. Pakottavan kontrollin kriminalisointi on edellytys naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan varhaiselle tunnistamiselle ja siihen puuttumiselle.
Pakottava kontrolli tarkoittaa pitkäkestoista henkistä väkivaltaa ja vallankäyttöä, jossa uhrin toimintavapautta rajoitetaan esimerkiksi eristämällä, uhkailemalla, kontrolloimalla pukeutumista, rahankäyttöä tai käyttäytymistä. Se voi sisältää myös fyysisen ja seksuaaliväkivallan uhkaa. Pakottava kontrolli aiheuttaa vakavia seurauksia uhrin henkiselle, fyysiselle ja seksuaaliselle terveydelle ja lisää hengenvaaran riskiä, erityisesti silloin, kun uhri yrittää irtautua suhteesta.
Suomessa pakottava kontrolli kohdistuu sekä lapsiin että aikuisiin, ja aikuisten välisissä suhteissa uhri on tyypillisesti nainen. Lapsiin kohdistuva kontrolli rikkoo heidän oikeuttaan turvalliseen kasvuun ja kehitykseen, altistaa mielenterveyden häiriöille ja loukkaa perustuslaillisia oikeuksia. Kyse on vanhemman tietoisesta vallankäytöstä, joka aiheuttaa inhimillistä kärsimystä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksessä on todettu, että rikoslaki ei tarjoa lapsille riittävää suojaa ihmiskaupassa tapahtuvalta hyväksikäytöltä, vaikka tuomioissa on kuvattu pakottavaa kontrollia.
Kriminalisointi parantaisi rikoslain suojaa ja antaisi viranomaisille ja ammattilaisille työkalun tunnistaa ja katkaista väkivallan kierre. Se tehostaisi riskinarviointia ja väkivallan varhaista tunnistamista esimerkiksi terveydenhuollossa. Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvova Grevio ja apulaisoikeuskansleri ovat kehottaneet Suomea kriminalisoimaan pakottavan kontrollin ja parantamaan riskinarviointia. Myös EU:n naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annettu direktiivi (NKV-direktiivi) velvoittaa tarkempaan lainsäädäntöön ja edellyttää huomioimaan raskauttavana asianhaarana, jos rikos tapahtuu lapsen tietäen tai läsnä ollen. Tällöin myös lapsi on väkivallan kokija.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa on mainittu sekä kriminalisoinnin selvittäminen että direktiivin täytäntöönpano.
Kriminalisointi ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan koulutusta ammattilaisille ja viranomaisille, jotta he osaavat tunnistaa pakottavan kontrollin muodot. Lisäksi on varmistettava riittävät resurssit, sillä pakottavan kontrollin kriminalisointi luo samalla palvelutarpeen. Tätä palvelutarvetta järjestöt eivät pysty täyttämään ilman riittäviä resursseja. Leikkausten sijaan järjestöjen rahoitusta on kasvatettava vastaamaan väkivaltaongelman laajuutta.
Me allekirjoittaneet järjestöt vaadimme hallitukselta konkreettisia toimia Istanbulin sopimuksen ratifioinnin kymmenvuotispäivänä. Jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus elämään ilman väkivaltaa. Hallituksen on lunastettava lupauksensa säätämällä pakottava kontrolli rangaistavaksi.
Allekirjoittajat:
Jenni Tuominen, toiminnanjohtaja, Monika-Naiset liitto
Robert Salin, pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto
Oona Ylönen, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto
Frank Johansson, toiminnanjohtaja, Amnesty International Suomen osasto