Perheenyhdistämisen ehdoksi suunnitellut tulorajat ovat herättäneet viime päivinä paljon arvostelua julkisuudessa. Joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä toivoo, ettei perheenyhdistämistä hankaloitettaisi entisestään.
Perheenyhdistämisen vaikeuttamista arvostelevat Amnestyn Suomen osasto, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset ry, Ensi- ja turvakotien liitto ja Somaliliitto.
Hallituksen suunnitelmat tekisivät perheenyhdistämisestä lähes mahdotonta monelle kansainvälistä suojelua saavalle ja suomalaiselle.
Sisäministeriön lakiluonnoksessa suunnitellaan perheenyhdistämisen toimeentuloehtojen kiristämistä. Hallituksen suunnitelmat tekisivät perheenyhdistämisestä lähes mahdotonta monelle kansainvälistä suojelua saavalle ja suomalaiselle.
Jos suunnitelma toteutuu, perheenkokoajan pitäisi tienata kuukausittain nettona 2 600 euroa tuodakseen Suomeen puolison ja kaksi lasta. Alle puolet suomalaisista tienaa näin paljon.
”Toimeentuloehdon täyttäminen olisi vaikeaa monelle suomalaiselle, mutta vielä vaikeampaa se olisi kansainvälistä suojelua saaville ihmisille”, sanoo Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Niina Laajapuro.
Kansainvälistä suojelua saaneet työllistyvät usein matalapalkka-aloille, joten muutos tekisi perheenyhdistämisen heille äärimmäisen vaikeaksi.
”Toimeentuloedellytyksen kiristäminen asettaa kaikki, mutta erityisesti naiset entistäkin heikompaan asemaan. Vaikka naiset pääsisivätkin töihin, yli 2 000 euron kuukausiansiot ovat monelle mahdottomia – puhumattakaan niistä pakolaisista, jotka eivät esimerkiksi terveyssyistä tai luku- ja kirjoitustaidottomina pääse työelämään lainkaan. Toimeentulorajoja ei tulisi asettaa lainkaan kansainvälistä suojelua saaneille, ja muidenkin osalta niitä tulisi kohtuullistaa”, toteaa toiminnanjohtaja Annu Lehtinen Suomen Pakolaisavusta.
Kotoutuminen vaarantuu
Perheenyhdistämisten vaikeuttaminen on jyrkässä ristiriidassa hallituksen tavoitteleman tehokkaan kotouttamisen kanssa, sillä erossa perheestä eläminen on suurimpia onnistuneen kotoutumisen esteitä. Suomessa asuvat perheenkokoajat eivät pysty keskittymään kieliopintoihin tai työnhakuun, kun heillä on jatkuva huoli perheestään. Pitkä erossa olo vaikuttaa niin perheenkokoajien kuin perheenjäsenten mielenterveyteen. Ilman perhettään Suomessa elävät kärsivät ahdistuksesta ja masennuksesta.
Ilman perhettään Suomessa elävät kärsivät ahdistuksesta ja masennuksesta.
”Hallitus on peräänkuuluttanut hallittua maahanmuuttoa. Perheenyhdistäminen on nimenomaan hallittu ja turvallinen tapa matkustaa Suomeen. Jos tämä mahdollisuus estetään käytännössä kokonaan, kuten hallitus nyt esittää, perheenjäsenet ajetaan vaarallisille reiteille salakuljettajien käsiin yrittämään matkaa itsenäisesti. Tällaisia esimerkkejä on jo olemassa”, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Elina Castrén sanoo.
Järjestöt katsovat, että perheenyhdistämisen ehtoja ei voida entisestään tiukentaa. Nykyäänkään monet perheenyhdistämiseen oikeutetut henkilöt eivät pysty käytännössä yhdistämään perhettään, koska se on edellisten kiristysten seurauksena tehty erittäin vaikeaksi. Oleskeluluvan hakemista oli tarkoitus helpottaa helmikuussa avaamalla sähköinen hakupalvelu, mutta nyt tätä ainoaa helpotusta perheenyhdistämisprosessiin on lykätty.
”Suomessa ei ole selvitetty edellisten, vuosina 2010 ja 2012 tehtyjen kiristysten vaikutuksia. Ennen uusia kiristyksiä sisäasiainministeriön tulee laatia selvitys siitä, miten edelliset kiristykset ovat käytännössä vaikuttaneet perheenyhdistämisiin”, sanoo pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punaisesta Rististä.
Luonnoksessa todetaan muutosten olevan välttämättömiä, jottei Suomi näyttäytyisi poikkeuksellisen houkuttelevana maana turvapaikanhakijoille. Tilastojen valossa Suomeen ei kuitenkaan nykyiselläänkään tule Euroopan unionin mittakaavassa poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Maailmanlaajuinen pakolaistilanne sitä vastoin on poikkeuksellinen. Suomen ja Euroopan unionin on kannettava vastuunsa pakolaistilanteesta ihmisarvoa kunnioittaen.