Iranin viranomaiset ovat teloittaneet keskimäärin neljä ihmistä päivässä syyskuun loppuun mennessä. Määrä on korkeimmillaan sitten vuoden 1989. Teloitukset kohdistuvat erityisesti etnisiin vähemmistöihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, ja niitä käytetään pelon lietsomiseen ja toisinajattelun tukahduttamiseen.
Iranissa on käynnissä poikkeuksellisen laaja teloitusaalto, jossa Amnesty Internationalin tietojen mukaan on tänä vuonna teloitettu jo yli tuhat ihmistä. Viime vuonna teloitettujen määrä oli 972. Iran on yksi maailman eniten kuolemanrangaistuksia toimeenpanevista maista, Kiinan ja Saudi-Arabian rinnalla.
Vuoden 2022 Woman Life Freedom -protestien jälkeen Iranin viranomaiset ovat enenevissä määrin käyttäneet kuolemanrangaistusta pelon lietsomiseen, toisinajattelun tukahduttamiseen ja syrjittyjen vähemmistöjen rankaisemiseen.
Kuolemanrangaistusta käytetään Iranissa edelleen laajasti huumausaineisiin liittyvissä rikoksissa, mikä loukkaa räikeästi kansainvälistä oikeutta. Lisäksi Iran langettaa kuolemantuomioita epämääräisillä syytteillä, kuten “vihollisuus Jumalaa vastaan” (moharebeh) ja “korruptio maan päällä” (efsad-e fel-arz). Teloituksia edeltävät usein epäoikeudenmukaiset oikeudenkäynnit, jotka pidetään suljettujen ovien takana. Oikeudenkäynteihin liittyy usein kidutusta ja pakotettuja tunnustuksia.
Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan apulaisaluejohtaja Hussein Baoumi korostaa, että YK:n jäsenvaltioiden on reagoitava tilanteeseen kiireellisesti:
“Iranin viranomaiset pyrkivät normalisoimaan satojen ihmisten vuosittaiset teloitukset. Tämä on irvokas hyökkäys oikeutta elämään vastaan. Satojen perheiden suru ja tuhannet kuolemaantuomitut eivät voi olla arkipäivää. Iran tekee nyt synkkiä ennätyksiä jopa omalla mittapuullaan.”
Valtioiden tulee vaatia, että Iran keskeyttää kaikki teloitukset välittömästi ja mitätöi epäoikeudenmukaisissa oikeudenkäynneissä annetut kuolemantuomiot. Iranin tulee myös muuttaa lakejaan, joiden nojalla se määrää huumausainerikoksista kuolemanrangaistuksia. Maan tulee aloittaa prosessi, jonka päämääränä on kuolemanrangaistuksesta luopuminen.
Amnesty kehottaa myös YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavaa toimistoa (UNODC) sekä kansainvälistä huumausainevalvontalautakuntaa (INCB) painostamaan Irania uudistamaan huumausainepolitiikkansa ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Kansainvälinen oikeus sallii kuolemanrangaistuksen vain tahalliseen tappamiseen liittyvissä vakavimmissa rikoksissa, ei esimerkiksi huumausainerikoksissa.
Tänä vuonna Iranin viranomaiset ovat myös määränneet kuolemanrangaistuksia kansallisen turvallisuuden nimissä erityisesti sen jälkeen, kun Israelin ja Iranin välinen konflikti kärjistyi kesäkuussa 2025 Israelin iskujen seurauksena. Viranomaiset ovat vaatineet nopeutettuja oikeudenkäyntejä ja teloituksia henkilöille, joita syytetään “vihamielisten valtioiden tukemisesta” tai yhteistyöstä esimerkiksi Israelin kanssa. Vähintään kymmenen miestä on teloitettu poliittisesti motivoitujen syytteiden perusteella. Näistä ainakin kahdeksaa syytettiin vakoilusta Israelin hyväksi.
Iranissa teloitukset ovat usein seurausta epäoikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä, erityisesti niin kutsutuissa vallankumoustuomioistuimissa, jotka ovat puolueellisia ja toimivat yhteistyössä turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten kanssa. Teloitukset kohdistuvat suhteettoman usein haavoittuvassa asemassa oleviin yhteisöihin ja syrjäytettyihin etnisiin vähemmistöihin, kuten afgaaneihin, Ahwazin arabeihin, balucheihin ja kurdeihin.
Amnesty International vastustaa kuolemanrangaistusta kaikissa tapauksissa – riippumatta rikoksesta, syytetystä, olosuhteista tai tuomion toteutustavasta. Kuolemanrangaistus loukkaa kaikkein perustavinta ihmisoikeutta: oikeutta elämään. Se on äärimmäisen julma, epäinhimillinen ja halventava rangaistus.