Kansainvälinen tuomioistuin on linjannut yksimielisesti valtioiden ilmastovelvollisuuksista ja korostaa tarvetta luopua fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja kulutuksesta. Lausunto tukee nykyisiä ja tulevia ilmasto-oikeudenkäyntejä, joissa valtioita vaaditaan vastuuseen päästövähennysten laiminlyönneistä.
Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ), joka on YK:n oikeudellinen pääelin, antoi heinäkuussa 2025 neuvoa-antavan lausuntonsa valtioiden velvollisuuksista ilmastokriisin hillitsemiseksi. ICJ vahvisti, että velvoite torjua ilmastonmuutosta koskee kaikkia maailman valtioita, ja niiden on myös säädeltävä yritysten toimintaa päästöjen vähentämiseksi.
Lausunnossa todetaan, että ilmastonmuutos on eksistentiaalinen uhka, joka vaarantaa elämän ja terveyden koko maapallolla. ICJ korostaa, että oikeus puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, ja että sukupolvien välisen tasa-arvon tulee ohjata ilmastovelvoitteiden tulkintaa.
Kaikki sai alkunsa opiskelijoiden ideasta
Historiallinen kannanotto sai alkunsa vuonna 2019, kun joukko opiskelijoita University of the South Pacific -yliopistosta Tyynellämerellä ehdotti, että valtioiden ilmastovelvoitteet vietäisiin kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Idea kasvoi nopeasti kansainväliseksi liikkeeksi, ja saarivaltio Vanuatun hallitus ryhtyi ajamaan aloitetta YK:ssa.
Maaliskuussa 2023 yli 100 valtiota – Suomi mukaan lukien – oli antanut tukensa aloitteelle, ja YK:n yleiskokous päätti yksimielisesti pyytää neuvoa-antavaa lausuntoa ICJ:ltä. YK pyysi tuomioistuinta arvioimaan, millaisia velvollisuuksia kansainvälinen oikeus asettaa valtioille ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi ihmisen aiheuttamilta päästöiltä, ja mitä oikeudellisia seurauksia voi koitua, jos valtio aiheuttaa vahinkoa toimillaan tai laiminlyönneillään.
Valtioilla on velvollisuus toimia
ICJ:n yksimielinen lausunto osoittaa, että valtioiden ilmastovelvoitteista vallitsee vahva oikeudellinen konsensus. Tuomioistuin toteaa, että valtioilla on velvollisuus sekä hillitä ilmastonmuutosta että korjata sen aiheuttamia vahinkoja. Jos valtio jatkaa fossiilisten polttoaineiden tuotantoa ja kulutusta ilman riittäviä toimia ilmaston suojelemiseksi, se rikkoo kansainvälistä oikeutta ja voi joutua vastuuseen. Valtioilla on myös velvollisuus säädellä yritysten toimintaa päästöjen hillitsemiseksi.
ICJ vahvistaa, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen ei ole vain poliittinen tavoite, vaan oikeudellinen velvoite. Siksi valtioiden päästövähennystavoitteita tulee arvioida sen mukaan, rajoittavatko ne yhdessä ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.
Lausunto tarkastelee laajasti kansainvälisiä sopimuksia, lakeja ja normeja, jotka määrittävät valtioiden vastuut ilmastokriisin suhteen. ICJ:n mukaan velvoite ilmastotoimiin perustuu myös kansainväliseen tapaoikeuteen, mikä tarkoittaa, että se koskee kaikkia valtioita – riippumatta siitä, ovatko ne ratifioineet ilmastosopimuksia kuten Pariisin sopimuksen.
Mitä ICJ:n lausunnosta seuraa?
Vaikka ICJ:n lausunto ei ole oikeudellisesti sitova, sillä on merkittävä poliittinen ja moraalinen painoarvo. Sen odotetaan nousevan esiin myös YK:n COP30 ilmastokokouksessa Brasilian Belémissä.
Lausunto tarjoaa oikeudellisen perustan haastaa hallitusten passiivisuus ilmastotoimissa tai tuki fossiilisten polttoaineiden tuotannolle. Amnesty Internationalin strategisista oikeudenkäynneistä vastaava asiantuntija Mandi Mudarikwa korostaa, että ICJ:n lausunto on merkittävä tuki sekä käynnissä oleville että tuleville ilmasto-oikeudenkäynneille.
ICJ:n kannanotto vahvistaa aiempia ihmisoikeustuomioistuinten ratkaisuja valtioiden velvoitteista ilmastokriisin torjumiseksi. Myös Amerikan maiden ihmisoikeustuomioistuin ja Kansainvälinen merioikeustuomioistuin ITLOS ovat antaneet neuvoa-antavia lausuntoja valtioiden ilmastovelvoitteista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu tapauksessa KlimaSeniorinnen v. Sveitsi oli niin ikään merkittävä linjaus valtioiden vastuusta ilmastotoimissa.
ICJ:n lausunto on erityisen tärkeä nyt, kun ilmastosääntely kohtaa vastatuulta eri puolilla maailmaa ja valtioiden sekä yritysten ilmastovastuuta joudutaan yhä useammin peräämään oikeusteitse. Ilmasto-oikeudenkäyntejä on käynnissä jo yli 3 000 ympäri maailman. ICJ:n lausunnon konkreettiset vaikutukset riippuvat pitkälti siitä, miten kansalliset oikeuslaitokset sitä tulkitsevat.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!