Kun tekoälyjärjestelmiä kehittävät yritykset puhuvat tuotteistaan, ne korostavat tehokkuutta ja edistyksellisyyttä. Vähemmälle huomiolle jäävät tekoälyn ongelmat, kuten yksityisyyden loukkaukset, syrjivät sisällöt ja ympäristön tuhoaminen.
Uusi selvityksemme osoittaa, miten suosituimmat generatiiviset tekoälymallit on rakennettu ihmisoikeuksia loukkaavan massadatankeruun varaan. Amnesty on analysoinut muun muassa ChatGPT:n, Geminin, Llaman, Midjourneyn, Stable Diffusionin ja DeepSeekin taustalla olevaa datankeruuta.
Yritykset keräävät verkosta massoittain dataa tekoälyn kouluttamiseen laittomasti ilman ihmisten suostumusta. Kyseessä on automatisoitu prosessi, jossa tietoa kerätään esimerkiksi verkkosivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Mukana voi olla myös arkaluonteista dataa, kuten terveyteen tai yksityiseen viestintään liittyviä tietoja.
Yritysten tarjoamat “opt-out”-mahdollisuudet eivät tosiasiassa suojaa käyttäjiä: jo kerättyä dataa ei poisteta, eikä järjestelmä estä datan päätymistä kolmansien osapuolten aineistoihin.
Ongelmana eivät ole yksittäiset väärinkäytökset, vaan tapa, jolla tekoälyä rakennetaan.
Jokainen meistä käyttää tekoälyä arjessaan, halusi tai ei. Siksi meidän pitää vaatia tekoälyjärjestelmiä kehittäviltä yrityksiltä parempaa. Valtioiden on asetettava selkeät rajat sille, miten dataa saa kerätä tekoälyn kehittämiseen.
Tekoäly toistaa syrjintää ja kuormittaa ympäristöä
On tärkeää muistaa, ettei tekoäly ole neutraali tiedon tuottaja. Kun tekoälyä koulutetaan verkosta massoittain kerätyllä sisällöllä, se oppii väistämättä myös verkossa esiintyvät ennakkoluulot. Tämä tarkoittaa, että tekoälyn tulokset toistavat vihaa, syrjintää ja stereotypioita. Se voi vaikuttaa myös käyttäjien mielipiteisiin ja asenteisiin.
Ympäristön kannalta tekoälyn käyttö ei myöskään ole ongelmatonta. Datakeskukset ja tiedon prosessointi vaativat valtavat määrät energiaa, eli sähköä ja vettä. Paikalliset yhteisöt esimerkiksi Chilessä, Meksikossa ja Yhdysvalloissa vastustavat datakeskusten rakentamista alueille, joissa jo nyt kärsitään ankarasta kuivuudesta ja sähköpulasta.
Tekoälyn käyttö lisää myös päästöjä. Esimerkiksi Google kertoo omassa raportissaan kasvihuonekaasupäästöjensä kasvaneen 48 prosenttia vuosien 2019–2024 välillä. Kasvu johtui datakeskusten ja toimitusketjun päästöistä.
Tekoälyjärjestelmiä kehittävät yritykset on saatava vastuuseen haitallisten käytäntöjen ihmisoikeusvaikutuksista.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!