Euroopan ei ole viisasta reagoida Ceutan rajatilanteeseen hajottamalla omaa yhteistyötään ja kääntämällä jäsenmaat toisiaan vastaan. Myös Suomi voi tulevaisuudessa tarvita muiden EU-maiden tukea vastaavanlaisen paineen alla.
Heinäkuun lopussa kymmenet tuhannet ihmiset pyrkivät Marokosta Espanjalle kuuluvalle Ceutalle. Nopeasti eskaloitunut rajanylitysyritys johti kuolonuhreihin ja herätti kysymyksiä sekä humanitaarisuudesta että Euroopan rajaturvallisuudesta. Poliitikot ovat esittäneet nopeita ratkaisuja, jotka uhkaavat heikentää juuri sitä yhteistyötä, jota poikkeuksellisiin rajatilanteisiin vastaaminen edellyttää.
Ceutan tapahtumien jälkeen 22 EU-johtajaa on vaatinut komissiolta toimia EU:n ulkorajojen vahvistamiseksi. Samalla poliitikot ovat peräänkuuluttaneet Espanjan eristämistä Schengen-yhteistyöstä vastauksena Espanjan ulkorajalle kohdistuneeseen paineeseen. Amnestyn asiantuntija Kaisa Korhosen mukaan erityisesti Suomen kannalta ratkaisu olisi huono.
“Sijaintinsa vuoksi Suomi voi itse päätyä samankaltaiseen tilanteeseen, jossa se tarvitsee muiden EU-maiden tukea”, Korhonen sanoo.
Schengenin tarkoitus on mahdollistaa eurooppalainen vapaa liikkuminen samalla, kun alueen ulkorajojen turvallisuudesta huolehditaan yhdessä. Yksittäisen jäsenmaan joutuminen poikkeuksellisen rajapaineen kohteeksi on esimerkki olosuhteesta, jossa yhteistyötä tarvitaan.
Ceutan tapahtumien hahmottaminen edellyttää, ettei huomio pysähdy rajalle pyrkiviin ihmisiin. Taustalla vaikuttavat muun muassa pitkittyneet taloudelliset vaikeudet, heikot työllisyysnäkymät ja kokemus siitä, ettei kotimaassa ole riittävästi mahdollisuuksia rakentaa turvallista ja oikeudenmukaista tulevaisuutta. Pelkkä rajan sulkeminen ei poista niitä olosuhteita, jotka saavat ihmiset lähtemään.
“Meidän tulisi kysyä, miksi ihmiset ovat niin epätoivoisessa asemassa, että he ovat valmiita lähtemään kodeistaan ja vaarantamaan henkensä paremman tulevaisuuden vuoksi. EU:n kannattaisi olla kiinnostunut vahvistamaan ihmisoikeuksia, toimeentulon mahdollisuuksia ja vakautta myös lähtö- ja kauttakulkumaissa. Erityisesti nuorten työllisyys, koulutus ja mahdollisuus turvalliseen elämään ovat ennaltaehkäisevää politiikkaa”, Korhonen sanoo.
Myös julkisella keskustelulla on merkitystä. Ihmisistä puhuminen ”tunkeutujina” tai tapahtumien kuvaaminen ”invaasiona” lisää vastakkainasettelua ja vaikeuttaa järkevää keskustelua siitä, mitä käytännön toimia tarvitaan.
Korhosen mukaan ilmastokriisi ja konfliktit tulevat lisäämään ihmisten tarvetta liikkua myös tulevaisuudessa, seurauksena vuosikymmenten riittämättömästä ilmastopolitiikasta. Kun alueita muuttuu kuumuuden, kuivuuden ja vesipulan vuoksi vaikeammiksi asua ja viljellä, yhä useammalla ihmisellä on vähemmän mahdollisuuksia elää turvallisesti kotiseudullaan. Tämä todennäköisesti lisää muuttoliikettä erityisesti pohjoiseen, kohti vakaampia ja elinkelpoisempia alueita.
“Eurooppa ei voi ensin epäonnistua ilmastokriisin torjunnassa ja sitten yllättyä sen seurauksista. Ilmastopolitiikka on myös muuttoliike- ja turvallisuuspolitiikkaa. Mitä paremmin pystymme ehkäisemään ilmastokriisin pahimpia vaikutuksia ja tukemaan niistä kärsiviä yhteiskuntia, sitä paremmin pystymme varautumaan Ceutan kaltaisiin tilanteisiin tulevaisuudessa”, Korhonen sanoo.
Korhosen mukaan rationaalinen turvallisuuspolitiikka katsoo seuraavaa kriisiä pidemmälle. Euroopalla on jo yhteistyörakenteita ja asiantuntemusta, joita voidaan kehittää vastaamaan poikkeuksellisiin rajatilanteisiin. Samalla Euroopan tulee puuttua ihmisoikeusloukkauksiin lähtömaissa, sillä oikeuksien toteutuminen vähentää turvattomuutta, vainoa ja näköalattomuutta, eli tekijöitä, jotka saavat ihmisiä lähtemään.
“Hätiköidyt ratkaisut ja kova puhe luovat näyttäviä otsikoita, mutta eivät tee politiikasta toimivaa. Euroopan turvallisuus ei vahvistu sillä, että maat kääntyvät toisiaan vastaan, vaan yhteistyöllä, ennakoinnilla ja politiikalla, joka vähentää ihmisten tarvetta paeta epätoivoisia olosuhteita.”
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!