Amnesty antoi 5.10.2023 lausunnon opintotukilain muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Esityksessä ehdotetaan, että opintolainan valtiontakauksen määrää nostettaisiin 650 eurosta 850 euroon kuukaudessa. Muussa kuin korkeakoulussa opiskelevien alle 18-vuotiaiden valtiontakauksen määrää nostettaisiin 300 eurosta 400 euroon. Lisäksi opintorahan huoltajakorotukseen tehtäisiin tasokorotus.
Amnesty kiinnittää huomiota siihen, että hallitus valmistelee useita sosiaaliturvaa heikentäviä lakiesityksiä. Monet näistä valmistelussa olevista vaikuttavat oleellisesti myös opiskelijoiden ja heidän perheidensä toimeentuloon. Näitä ovat muun muassa yleiseen asumistukeen ja etuuksien indeksijäädytyksiin liittyvät lakihankkeet.
Lausuttavana olevan esitysluonnoksen osalta Amnesty pitää ongelmallisena, että esitysluonnoksessa ei ole perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia, mukaan lukien lapsi-, sukupuoli- ja vammaisvaikutusten arviointia.
Amnesty pitää ihmisoikeusnäkökulmasta suurena puutteena myös sitä, että hallituksen esitysluonnoksessa ei ole arvioitu muita toteuttamisvaihtoehtoja. Amnesty muistuttaa, että hallituksen esitysten laatimisohjeiden (HELO-ohjeiden) mukaan lakiesityksissä tulee kuvata muita vaihtoehtoisia toteuttamisvaihtoehtoja ja niiden arvioituja vaikutuksia.
Amnesty keskittyy lausunnossaan erityisesti kahteen perus- ja ihmisoikeusnäkökulmaan: oikeus koulutukseen ja lapsen oikeudet.
Oikeus koulutukseen
Perustuslaki (16 § 2 momentti) velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle yhtäläisen mahdollisuuden peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sosioekonomisesta asemasta riippumatta.
EU:n Eurydice-verkoston ’National Student Fees and Support Systems in European Higher Education 2022/2023’ -raportin mukaan korkeakouluopiskelijoiden saama opintoraha on Suomessa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Uusimman perusturvan riittävyyden arviointiraportin mukaan opiskelijan sosiaaliturva riittää kattamaan kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjettien mukaisen kulutuksen vain opintolainan kanssa.
Etuusleikkaukset yhdistettynä opintolainan valtiontakauksen merkittävään korotukseen merkitsisi, että monille opiskelijoille opintolaina tulisi jatkossa yhä tärkeämmäksi toimeentulon lähteeksi opintojen ajaksi. Opintolainan hakemista edellytetään kaikilta täysi-ikäisiltä opiskelijoilta ennen toimeentulotuen hakemista ja opintolaina huomioidaan tulona toimeentulotukea haettaessa.
Opintotukijärjestelmä on muuttunut 2010-luvulta lähtien entistä lainapainotteisemmaksi. Opiskelijalla saattaa olla valmistuessaan 30 000 euroa opintolainaa. Suurimpia opintolainoja nostetaan Helsingissä. Vuonna 2022 opintolainan mediaanimäärä Helsingissä opiskelevilla yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla oli 14 389 euroa.
Danske Bankin keväällä 2023 tekemän kyselyn mukaan joka kuudes opiskelija on huolissaan siitä, ettei selviä lainoistaan ja luotoistaan. Samassa kyselyssä joka neljäs opiskelija kertoi, ettei hänellä ole varaa arkikuluihin ja 40 prosenttia kertoi, ettei hänellä ole varaa odottamattomiin menoihin. Lähes kaksi kolmasosaa (62 prosenttia) opiskelijoista oli vähintään kuukausittain huolissaan rahojensa riittävyydestä.
Tutkimusten mukaan vanhempien tulo- ja koulutustasolla on Suomessa voimakas yhteys lasten todennäköisyyteen päätyä korkeakoulun opiskelijaksi.
Edellä mainitut seikat huomioiden on kyseenalaista, toteutuuko yhtäläinen mahdollisuus koulutukseen sosioekonomisesta asemasta riippumatta tulevaisuudessa. Esitysluonnoksessa esitetyn opintojen aikaisten tulojen lainapainotteisuuden lisääminen yhdistettynä hallituksen valmistelemien muiden sosiaaliturvaleikkausten, etenkin yleisen asumistuen leikkausten, kanssa, heikentäisi pienituloisista perheistä tulevien ihmisten mahdollisuuksia ja valmiuksia osallistua peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.
Lapsen oikeudet
Opintorahan huoltajakorotukseen tehtäisiin esitysluonnoksen mukaan 30 euron tasokorotus. Tässä yhteydessä on huomioitava muut opiskelijoiden toimeentuloon heikentävästi vaikuttavat hallituksen esitysluonnokset, erityisesti yleistä asumistukea, opintorahan indeksitarkistusta sekä lapsilisiä koskevat muutokset.
Amnesty muistuttaa, että lapsen edun ensisijaisuus on keskeinen oikeudellinen periaate, joka on vahvistettu Suomessa lailla voimassa olevassa YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista (SopS 59 ja 60/1991). Lapsen edun on oltava ensisijainen harkintaperuste muun muassa kaikissa lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia (3(1) artikla).
Lue lausunto kokonaisuudessaan täältä.