Iranin viranomaiset syyllistyivät rikoksiin ihmisyyttä vastaan tukahduttaessaan verisesti vuoden 2022 kansannousun. Amnestyn tutkijat ovat jäljittäneet komentoketjut ja osoittavat, kuinka valtion väkivaltakoneisto jatkaa toimintaansa tänäkin päivänä. Järjestö nimeää 87 viranomaista, joiden osalta se vaatii tutkinnan käynnistämistä rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Amnesty paljastaa tänään julkaistavassa raportissaan, miten vuoden 2022 Woman Life Freedom -mielenosoitusten verisestä tukahduttamisesta vastuussa olevat henkilöt johtavat edelleen maan tappavaa sortokoneistoa.
Raportti Architects of Atrocities: State Machinery Orchestrating Crimes Against Humanity in Iran’s 2022 Woman Life Freedom Uprising kuvaa yksityiskohtaisesti, kuinka Iranin viranomaiset tappoivat, kiduttivat, raiskasivat ja vangitsivat ihmisiä mielenosoitusten tukahduttamiseksi. Lisäksi viranomaiset vainosivat ihmisiä poliittiseen mielipiteeseen, sukupuoleen, etniseen taustaan ja uskontoon perustuen.
Amnestyn tutkijat haastattelivat 270 ihmistä, mukaan lukien mielenosoittajia, entisiä vankeja, surmattujen ja pidätettyjen omaisia, silminnäkijöitä, asianajajia, toimittajia ja terveydenhuollon työntekijöitä. Lisäksi järjestö analysoi yli 2 000 videota sekä laajaa aineistoa, kuten viranomaisten lausuntoja, vuotaneita virallisia asiakirjoja, syyttäjien määräyksiä, tuomioistuinratkaisuja ja oikeuslääketieteellisiä asiakirjoja.
Amnesty julkaisee raportin päivälleen neljä vuotta sen jälkeen, kun nuori kurdinainen Mahsa Jina Amini kuoli moraalipoliisin pahoinpitelemänä. Tämä käynnisti ennennäkemättömän mielenosoitusaallon ympäri Irania. Todistusaineisto osoittaa, kuinka viranomaiset lähettivät kaduille aseistettuja joukkoja, jotka valtuutettiin tappamaan satoja mielenosoittajia ja sivullisia. Uhrien joukossa oli kymmeniä lapsia.
”Iranilaiset ovat jo vuosia joutuneet maansa viranomaisten julman sorron kohteiksi. Nyt he kärsivät myös Yhdysvaltojen ja Israelin maahan kohdistamien laittomien sotatoimien seurauksista. Yli kuuden kuukauden ajan jatkuneet ilmaiskut ovat tappaneet ja haavoittaneet siviilejä sekä aiheuttaneet laajaa tuhoa siviili-infrastruktuurille. Siksi tarvitaan kiireellisesti pysyvä tulitauko, riippumattomia tutkintoja sekä YK:n yleiskokouksen määrätietoisia toimia”, sanoo Amnesty Internationalin pääsihteeri Agnès Callamard.
Amnesty kehottaa valtioita vaatimaan, että YK:n turvallisuusneuvosto siirtää Iranin tilanteen Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) syyttäjän tutkittavaksi. Syyllisten saattaminen vastuuseen on välttämätöntä uusien julmuuksien ehkäisemiseksi, sillä viranomaiset ovat jatkaneet sortotoimiaan myös vuoden 2022 jälkeen. Muun muassa tammikuussa 2026 tuhansia mielenosoittajia joukkotapettiin kahden vuorokauden aikana.
Verilöylyt osana valtion politiikkaa
Amnestyn tutkimus osoittaa, että vuoden 2022 mielenosoitusten väkivaltaisesta hajottamisesta vastasivat ensisijaisesti Iranin islamilainen vallankumouskaarti (IRGC) ja maan poliisivoimat (FARAJA). Niiden tehtävänä oli toteuttaa ylimmän johdon laatimaa strategiaa, jonka tavoitteena oli tukahduttaa hallinnon vastaiset mielenosoitukset kaikin keinoin. Vuotaneiden viranomaisasiakirjojen mukaan IRGC:n ja FARAJA:n joukkoja kehotettiin ”toimimaan armottomasti ja menemään tarvittaessa kuolemaan asti”.
Joukot ampuivat toistuvasti väkijoukkoihin rynnäkkökivääreillä, käsiaseilla ja metallihauleilla ladatuilla haulikoilla. Lisäksi joukot ajoivat pakenevien mielenosoittajien perään ja ampuivat aseettomia ihmisiä lähietäisyydeltä. Silminnäkijöiden mukaan katukuva muistutti taistelukenttää taukoamattoman ammuskelun vuoksi.
Amnesty on käynyt läpi 377 mielenosoittajan ja sivullisen kuolemaan liittyviä tapauksia. Aineisto osoittaa, että osa ihmisistä kuoli pidätyksen jälkeen tai olosuhteissa, jotka viittaavat, että viranomaiset olivat vastuussa kuolemista.
Viranomaiset kohdistivat väkivaltaa erityisesti Iranin sorrettuihin balutši- ja kurdivähemmistöihin. Näihin yhteisöihin kuuluvat ihmiset muodostavat 62 prosenttia kaikista tutkimuksessa tunnistetuista uhreista. Amnesty katsoo, että vähemmistöihin kohdistuneet surmat ja kidutus täyttävät poliittiseen ja etniseen syrjintään perustuvan vainon tunnusmerkit.
”Oikeutta jakavilla instituutioilla on verta käsissään”
Amnesty on tutkimuksessaan tunnistanut 87 iranilaista viranomaista, joiden osalta se vaatii tutkinnan käynnistämistä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Lista ulottuu Iranin vallankumouskaartin ja poliisin ylimmästä johdosta maakunta- ja paikallistason viranomaisiin.
”Suurin osa näistä ihmisistä työskentelee edelleen viroissa, joista käsin he voivat määrätä uusia väkivaltaisia tukahduttamistoimia. Osa viranhaltijoista on jopa ylennetty vuoden 2022 rikosten jälkeen”, Callamard sanoo.
Iranin perustuslain mukaan oikeusjärjestelmä toimii maan korkeimman johtajan vallan alla. Sama henkilö johtaa myös väkivaltaan syyllistyneitä joukkoja. Vakavia ihmisoikeusloukkauksia tutkivat usein sotilassyyttäjät ja sotilastuomioistuimet, jotka ovat läheisessä yhteydessä juuri niihin turvallisuuselimiin, joihin rikosepäilyt kohdistuvat.
Iranin lainsäädäntö sallii myös ampuma-aseiden käytön mielenosoitusten hajottamisessa kansainvälisen oikeuden vastaisesti ja tarjoaa viranomaisille laajan suojan rikos- ja vahingonkorvausvastuulta.
”Iranissa väkivaltaisuuksista selviytyjät ja uhrien perheet ovat loukussa järjestelmässä, jossa oikeutta jakavat instituutiot, joilla on verta käsissään. Totuutta ja oikeutta vaativia perheitä vainotaan”, Callamard sanoo.
”On epärealistista odottaa vastuunkantoa oikeusjärjestelmältä, joka itse on osallinen rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Muun maailman on nyt toimittava ja haettava iranilaisille oikeutta kansainvälisen oikeuden kautta.”