Amnestyn tutkijat keräävät jatkuvasti todistusaineistoa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista paikan päällä Israelissa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Tuorein tutkimus keskittyy Israelin joukkojen ilmaiskuihin Gazassa 19. ja 20. lokakuuta.
Toinen Amnestyn tutkijoiden dokumentoimista iskuista kohdistui siviilien suojana toimineeseen kirkkoon ja toinen al-Nuseiratin pakolaisleirillä sijanneeseen kotiin. Amnesty kävi iskujen tapahtumapaikoilla ja haastatteli 14 ihmistä, joiden joukossa oli esimerkiksi iskuista selviytyneitä sekä iskuissa menehtyneiden sukulaisia. Lisäksi tutkijat analysoivat satelliittikuvia sekä Israelin armeijan lausuntoja tapahtumista. Pidempi ja yksityiskohtaisempi tiedote tutkimuksesta löytyy Amnestyn kansainvälisiltä verkkosivuilta.
Israelin viranomaiset eivät ole julkaisseet uskottavia perusteita iskujen sotilaallisista tavoitteista. Päinvastoin armeija julkaisi kirkkoon kohdistuneesta iskusta ristiriitaisia tietoja, kuten videon, jonka se myöhemmin poisti.
Amnesty katsoo, että näitä siviilikohteisiin kohdistuneita, summittaisia iskuja täytyy tutkia sotarikoksina.
“Sydämeni kuoli lasteni mukana”
19.10. Israelin armeijan ilmaisku tuhosi kreikkalaisortodoksisen kirkon rakennuksen Gazan vanhassa kaupungissa, jota noin 450 kotinsa jättämään joutunutta, Gazan pieneen kristilliseen vähemmistöön kuulunutta ihmistä pitivät suojanaan. Iskuissa kuoli 18 siviiliä ja ainakin 12 loukkaantui.
“Sydämeni kuoli lasteni mukana tuona iltana. Kaikki lapseni kuolivat: Majid, 11, Julie, 12 ja Suhail, 14. Minulla ei ole enää mitään. Minun olisi pitänyt kuolla lasteni mukana”, sanoo Ramez al-Sury, joka menetti iskussa kolmen lapsensa lisäksi 10 muuta sukulaistaan.
“Jätimme kotimme ja tulimme kirkkoon, koska ajattelimme olevamme suojassa täällä. Meillä ei ole muuta paikkaa, mihin mennä. Kirkko oli täynnä rauhanomaisia ihmisiä, vain rauhanomaisia ihmisiä… Gazassa ei ole turvallista paikkaa.”
Kirkon edustajat olivat kertoneet ennen iskua julkisesti, että sen tiloissa on siviilejä suojassa, joten myös Israelin joukoilla on ollut tieto asiasta. Israelin päätös iskun suorittamisesta oli holtiton ja täyttää sotarikoksen tunnusmerkistön, vaikka kirkon lähistöllä olisi ollut sotilaskohde.
“Mitään ei ole jäljellä”
20.10. Israelin joukkojen ilmaisku tappoi 28 siviiliä, joista 12 oli lapsia, al-Nuseiratin pakolaisleirillä. Isku tuhosi al-Aydin perheen kodin ja vahingoitti kahta naapurirakennusta. Israelin armeija suoritti iskun alueella, jonne se oli määrännyt Pohjois-Gazassa asuneita siviilejä siirtymään.
“Istuimme kotona, joka oli täynnä ihmisiä, lapsia ja sukulaisia. Yhtäkkiä, varoittamatta, kaikki romahti päällemme. Veljeni kuolivat, veljenpoikani ja -tyttöni. Äitini kuoli, siskoni kuoli, kotimme on mennyttä. Mitään ei ole jäljellä”, kertoo iskusta selviytynyt Hani al-Aydi.
Amnestyn tutkimuksen mukaan kaikki al-Aydin kodissa ja kahdessa vaurioituneessa naapurirakennuksessa paikalla olleet ihmiset olivat siviilejä. Kahdella al-Aydin perheen jäsenellä oli työlupa Israelissa. Työluvan saaminen edellyttää Israelin viranomaisten tekemiä mittavia turvallisuusselvityksiä paitsi luvan saajille myös heidän perheilleen.
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus velvoittaa erottamaan siviili- ja sotilaskohteet
Aseellisten konfliktien osapuolten tulee tehdä selkeä ero siviilien ja siviilikohteiden sekä sotilaskohteiden välille. Siviilikohteisiin tehdyt iskut ovat kiellettyjä, kuten myös summittaiset iskut.
Amnesty ei löytänyt minkäänlaisia viitteitä siitä, että kreikkalaisortodoksinen kirkko tai al-Nuseiratin pakolaisleirillä tuhoutuneet kodit olisivat olleet sotilaskohteita tai että rakennuksissa olleet ihmiset olisivat olleet sotilaita.
Vaikka rakennusten lähistöllä olisi ollut sotilaskohteita, iskut eivät onnistuneet erottelemaan sotilas- ja siviilikohteita toisistaan. Amnestyn todistusaineisto osoittaa myös, ettei Israelin armeija tehnyt toteutettavissa olevia varotoimenpiteitä siviileihin ja siviilikohteisiin kohdistuvan vahingon minimoimiseksi – armeija ei esimerkiksi varoittanut iskuista ennakkoon.
Myös Hamasilla ja muilla aseistautuneilla ryhmillä on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan velvollisuus tehdä kaikki toteutettavissa olevat varotoimenpiteet siviilien suojelemiseksi. Tämä on erityisen tärkeää tiheästi asutulla Gazan kaistalla. Vaikka Hamas ja muut aseistautuneet ryhmät eivät täyttäisi velvoitteitaan, kansainvälinen humanitaarinen oikeus sitoo Israelia ja kieltää esimerkiksi summittaiset ja suhteettomat iskut.
Amnesty vaatii välitöntä tulitaukoa Israeliin ja miehitetyille palestiinalaisalueille. Pidempi englanninkielinen tiedote löytyy Amnestyn kansainvälisiltä verkkosivuilta.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!