Ilmaston lämpeneminen uhkaa monien ihmisoikeuksien toteutumista, kuten oikeutta elämään, terveyteen, ravintoon, asuntoon, veteen, sanitaatioon, tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen, itsemääräämisoikeuteen ja terveelliseen ympäristöön. Siksi valtioilla on oikeudellisesti sitova ihmisoikeussopimuksiin ja perustuslakiin perustuva velvollisuus tehdä kaikkensa ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi enintään 1,5 asteeseen.
Vahva ja konkreettinen ilmastolaki on yksi tärkeä keino. Valtioilla on myös velvollisuus varmistaa, että ilmastotoimet ovat linjassa valtion ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa ja ne vähentävät, eivät lisää, eriarvoisuutta. Siksi ilmastolain ihmisoikeusvaikutukset tulee arvioida huolellisesti sen valmistelussa.
Ihmisoikeuksien turvaaminen ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin ulottaminen myös ilmastolain nojalla tehtäviin toimenpiteisiin tulee nimenomaisesti mainita laissa. Kansalaisyhteiskuntaa on osallistettava arviointiin ja arviointityöhön tulee varata riittävät resurssit. Lain soveltaminen ei saa johtaa ihmisoikeusloukkauksiin.