Pakistanin terveydenhuolto- ja avustusjärjestelmät eivät kestä tulvien ja helleaaltojen aiheuttamaa ylikuormitusta. Lapset ja vanhukset kärsivät eniten, mutta jäävät usein näkymättömiin tilastoissa, kertoo Amnestyn ja Indus Hospital & Health Networkin tuore tutkimus.
Pakistanin terveydenhuolto ja katastrofivalmius ei riitä suojelemaan henkilöitä, jotka ovat ilmastokriisin vaikutuksille kaikkein haavoittuvimpia, kuten pieniä lapsia ja iäkkäitä ihmisiä.
Uncounted: Invisible deaths of older people and children during climate disasters in Pakistan -raportti osoittaa, kuinka yleistyvät tulvat ja helleaallot ylikuormittavat heikosti resursoitua terveydenhuoltoa Pakistanissa. Tämä on johtanut kuolemiin, jotka olisivat olleet estettävissä.
Pakistan tuottaa vain noin prosentin maailman vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä, mutta se on yksi maailman haavoittuvimmista maista ilmastokriisin aiheuttamille katastrofeille. Amnesty tutki yhteistyössä terveydenhuoltoa tarjoavan Indus Hospital & Health Network -verkoston (IHHN) kanssa, miten kuolleisuus lisääntyy äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja helteiden, seurauksena.
“Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa yhä voimakkaampia ja arvaamattomampia sääilmiöitä. Pakistanissa lapset ja iäkkäämmät ihmiset ovat etulinjassa kohtaamassa äärimmäistä kuumuutta ja tulvia, jotka aiheuttavat suhteettoman paljon sairauksia ja kuolemia”, sanoo Amnestyn Suomen osaston ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Elina Mikola.
Tulvat lisäävät erityisesti vesivälitteisten ja hyttysten levittämien tautien sekä hengitystiesairauksien riskiä. Nämä sairaudet ovat erityisen vaarallisia pienille lapsille ja iäkkäille. Myös äärimmäinen kuumuus on hengenvaarallista etenkin vanhemmille ihmisille, vastasyntyneille lapsille ja ihmisille, joilla on perussairauksia.
Raportti analysoi sään ääri-ilmiöiden ja kuolleisuuden yhteyttä vertaamalla sademääriä ja lämpötiloja kuolemantapauksiin kolmessa sairaalassa vuonna 2022. Tutkimusta tehtiin alueilla, joissa koettiin voimakkaita tulvia tai helleaaltoja.
Raporttiin haastateltiin myös yli 200 ihmistä, jotka asuvat ilmastokatastrofeista kärsineillä alueilla. Haastatelluista henkilöistä 90 on menettänyt läheisensä tulvien tai helleaallon seurauksena.
“Olin hänen vierellään, kun hän kuoli”
Vuonna 2022 lämpötila Pakistanissa nousi paikoin jopa 50 asteeseen. Poikkeuksellinen kuumuus johti myös epätavallisen rankkoihin sateisiin, joista seuranneet tulvat vaikuttivat vähintään 33 miljoonan ihmisen elämään. Noin kahdeksan miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa tulvien seurauksena.
Tulvien aikaan Badinin sairaalassa kuolleisuus nousi 71 prosenttia kuukausikeskiarvon yläpuolelle. Eniten kuolemia kirjattiin vastasyntyneiden, alle viisivuotiaiden lasten ja yli 50-vuotiaiden ikäryhmissä.
Monet tulvissa läheisensä menettäneet kertoivat Amnestylle hyttysten ja saastuneen veden levittämistä sairauksista. Useiden henkilöiden mukaan kuolemantapaukset olivat seurausta epäinhimillisistä elinolosuhteista ja avun saannin sekä evakuointien hitaudesta.
32-vuotias Seeta joutui muuttamaan lastensa kanssa sängynrungoista ja pressusta rakentamaansa hätämajoitukseen.
“Olimme jatkuvasti märkiä, emmekä voineet suojautua”, hän kertoi Amnestylle.
Seetan yksivuotias tytär Kareena sairastui vakavaan yskään, mutta perhe ei päässyt lääkärin vastaanotolle ajoissa. Lopulta tyttö vietiin Badinin sairaalaan, jossa hän sai happea, nesteytystä ja lääkkeitä. Kareena kuitenkin menehtyi 27. elokuuta 2022 akuuttiin hengitysvajaukseen.
“Kuolinpäivänä olin hänen vierellään”, Seeta kertoi Amnestyn tutkijoille. “Hän menetti tajuntansa ja sulki silmänsä. En voinut kuin huutaa. Tuskani oli mittaamaton.”
Useat ihmiset eivät saaneet minkäänlaista ennakkovaroitusta lähestyvästä katastrofista. Ennakkovaroitusten puute koitui erityisesti lasten kohtaloksi – monet jäivät kiireen keskellä jälkeen tai eksyivät.
Vuonna 2024 historia toisti itseään: helleaalto johti jälleen rankkasateisiin ja tulviin. Yli 1,5 miljoonaa ihmistä kärsi tilanteesta, monet heistä toistamiseen kahden vuoden sisällä. Evakuoinnit ja suoja- tai terveyspalvelut eivät olleet edelleenkään riittäviä, ja taudit alkoivat levitä nopeasti.
Työskentelyä äärimmäisessä kuumuudessa
Vuosien 2022 ja 2024 helleaallot nostivat lämpötilat ennätykselliselle tasolle eri puolilla Pakistania. Amnesty haastatteli useita henkilöitä, joiden terveydentila heikkeni helleaaltojen seurauksena sekä henkilöitä, joiden läheinen oli kuollut todennäköisesti äärimmäisen kuumuuden vuoksi.
Kaikki kuolleet olivat yli 50-vuotiaita. Monet heistä joutuivat työskentelemään ulkona äärimmäisessä kuumuudessa, sillä minkäänlaista sosiaaliturvaa ei ollut saatavilla.
Karachissa sähkökatkot tekivät asunnoista hengenvaarallisen kuumia. Vaikka viranomaiset perustivat joitakin viilennyskeskuksia, ne eivät riittäneet 20 miljoonan asukkaan kaupungissa. Monet eivät edes tienneet keskusten olemassaolosta. Perusterveysasemat eivät kyenneet tarjoamaan hoitoa helteistä kärsiville, ja potilaat ohjattiin jo valmiiksi ylikuormittuneisiin suursairaaloihin.
Riittämätön tiedonkeruu
Pakistanissa vain alle viisi prosenttia kuolemista rekisteröidään virallisesti. Amnesty havaitsi, että virallisissa tulvatilastoissa aliarvioidaan jatkuvasti todellisia kuolleisuuslukuja. Viranomaiset kirjaavat lähinnä hukkumisia ja sähköiskukuolemia, mutta eivät kuolemia, jotka johtuvat ilmastokatastrofin aiheuttamista sairauksista. Siksi vanhusten ja lasten kuolemat jäävät tilastollisesti näkymättömiin.
Vaikka ilmastokatastrofit vaikuttavat erityisesti iäkkäämpiin ihmisiin, heidän terveydentilastaan ei juuri kerätä tietoa. Ilman kattavampaa tilannekuvaa Pakistanin viranomaiset – eikä kansainvälinen yhteisö – pysty vastaamaan tilanteeseen tehokkaasti.
Ilmastokriisi ei pysähdy valtioiden rajoille
Kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaan valtiolla on velvollisuus suojella ihmisten oikeutta elämään ja terveyteen. Pakistan on tehnyt joitakin parannuksia katastrofivalmiuteensa vuoden 2022 jälkeen, mutta toimet ovat olleet riittämättömiä.
“Traagista on, että juuri he, jotka ovat vähiten vastuussa ilmastokriisistä, kärsivät sen seurauksista rajuimmin”, toteaa Elina Mikola.
Ilmastonmuutoksen seuraukset eivät pysähdy valtioiden rajoille. Vastuu Pakistanin kuolemista on myös niillä valtioilla, jotka yhä tuottavat, polttavat ja myyvät kestämättömin määrin fossiilisia polttoaineita.
Kansainvälisen yhteisön on huolehdittava siitä, että Pakistanin haavoittuvimmat ihmiset saavat tarvitsemansa avun. Suuria päästöjä tuottavien ja varakkaiden maiden on lisättävä taloudellista ja teknistä tukea, jotta Pakistan voi sopeutua ilmastokriisiin ja korvata sen aiheuttamia vahinkoja.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!