Kansainvälisen yhteisön on viipymättä löysennettävä Afganistanille asetettuja taloudellisia rajoitteita, jotka estävät terveydenhuollon, ruoan ja muiden välttämättömien palveluiden tarjoamisen. Kansaivälisen yhteisön on myös joudutettava humanitaarisen avun tarjoamista, jotta kymmenien miljoonien ihmisten henkeä uhkaavan kriisin syntyminen voidaan estää, sanoo Amnesty International. YK:n kehitysohjelman mukaan köyhyysrajan alapuolella elää tällä hetkellä 72 prosenttia maan ihmisistä ja osuus tulee nousemaan 97 prosenttia kesään 2022 mennessä.
Ulkomaisen avun lopettaminen, Afganistanin hallinnon varojen jäädyttäminen ja Talibanille asetetut kansainväliset sanktiot ovat syösseet maan, joka on jo ennestään kärsinyt köyhyydestä, syvään taloudelliseen kriisin. YK:n humanitaaristen asioiden koordinaatiotoimiston (UNOCHA) mukaan 22,8 miljoonaa afganistanilaista kärsii akuutista ruoan puuttesta ja nälästä. Afganistanissa on 39–59 miljoonaa asukasta kaikkiaan.
Maailman ruokaohjelman arvion mukaan ainakin miljoona afganistanilaista lasta kärsii aliravitsemuksesta. YK:n mukaan Afganistan tarvitsisi yli 200 miljoonalla dollarilla humaanitaarista apua kuukausittain, jotta kriisiltä voitaisiin välttyä.
Ulkomaiset lahjoittajat ovat vetäytyneet valtion rahoittamisesta Talibanin valtaan nousun jälkeen, koska Taliban on kansainvälisesti tuomittujen ryhmien listalla. Maailman pankin mukaan 43 prosenttia Afganistanin bruttokansantuotteesta ja 75 prosenttia julkisista menoista koostui myönnetyistä avustuksista ennen Talibanin valtaan nousua.
Afghanistanin pankit ovat käsillä olevan tilanteen takia romahtamaisillaan. Pankkien ja otto-automaattien, jotka eivät anna ihmisten nostaa rahaa, ulkopuolelle on syntynyt pitkiä jonoja. Hyödykkeiden hinnat ovat nousseet merkittävästi samalla, kun paikallisen valuutan arvo on laskenut jyrkästi.
Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto jäädytti 9,5 miljardia dollaria Da Afghanistan -pankin varoista elokuussa. EU tuli pian perässä ja vetäytyi 1,4 miljardin dollarin kehitys- ja kriisiapurahoituksesta, joka oli luvattu antaa Afganistanin terveydenhuollolle, maataloudelle ja viranomaistoiminnalle vuosille 2021–2025. Tämän johdosta 2000 terveysasemaa jouduttiin sulkemaan. Ne olivat palvelleet noin 30 miljoonaa afganistanilaista.
Kansainvälinen valuuttarahasto on jäädyttänyt Talibanin pääsyn valtion varoihin 460 miljoonan dollarin edestä. Myös muut kansainväliset instituutiot, mukaan lukien Maailmanpankki ja Aasian kehityspankki ovat keskeyttäneet varojen maksun Afganistanissa käynnissä olleille projekteilleen.
Paikalliset mediat kertovat, että koska hallituksella eikä yksityisillä työnanatajilla ole pääsyä varoihin palkanmaksua varten, eivät julkisen sektorin työntekijät sekä noin 1,2 miljoonaa yksityisen puolen työntekijää ole saaneet palkkaa kuukausiin. YK:n kehitysohjelman mukaan köyhyysrajan alapuolella elää jo 72 prosenttia maan ihmisistä. Osuus tulee nousemaan 97 prosenttiin kesään 2022 mennessä.
Ruokapula uhkasi Afganistania jo ennen Talibanin valtaannousua, maata koetelleen jo neljä vuotta kestäneen äärimmäisen kuivuuden, taloudellisen laman ja maansisäisen pakolaisuuden takia. Maassa on yli neljä miljoonaa maansisäistä pakolaista.
Vaikka kansainvälinen yhteisö on tehnyt monia humanitaarisen avun lupauksia, luvatut rahamäärät ja tarvikkeet eivät tule riittämään Afganistania koettelevan kriisin selvittämiseksi. Monille alueille on melkein mahdotonta päästä talvisin, joten on erittäin tärkeää, että kaikki avunanto on suunniteltua ja tullaan toimittamaan ajoissa.