YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea (CERD) antoi elokuussa Suomelle suosituksensa rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen toimeenpanosta. Suositukset nostivat esiin teemoja, joihin Amnesty on kiinnittänyt huomiota jo pitkään: lisääntyneen rasistisen vihapuheen, kaventuneet kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet, ihmisoikeussuositusten seurannan sekä turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttaneiden oikeuksien turvaamisen.

YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea antoi elokuussa Suomelle loppupäätelmänsä ja suosituksensa rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen toimeenpanosta. Suositukset perustuvat Suomen määräaikaisraporttiin sekä Genevessä järjestettyihin kuulemisiin, joihin myös Amnesty International osallistui.  Amnesty International antoi komitealle myös lausunnon.

Poliittiseen vihapuheeseen on puututtava

Rasistinen vihapuhe ja viharikokset ovat olleet toistuvasti esillä Suomen saamissa ihmisoikeussuosituksissa. Suomi on saanut aikaisemmin kritiikkiä YK:n ihmisoikeuskomitealta ja kidutuksen vastaiselta komitealta riittämättömistä toimista vihapuheen ja viharikosten torjumiseksi. Nyt myös CERD-komitea kiinnittää erityistä huomiota poliitikkojen ja muiden julkisuuden henkilöiden levittämään rasistiseen vihapuheeseen, jonka on katsottu lietsovan muun muassa muukalaisvihaa ja islamofobiaa. Komitea arvioi rasistisen vihapuheen olevan laajalle levinnyttä erityisesti verkossa, urheilussa ja politiikassa.

YK:n rasisminvastainen komitea kritisoi Suomea lainsäädännön ja käytännön toimien puutteista. Komitean mukaan Suomen lainsäädäntö ei kata riittävän hyvin yksittäisiin henkilöihin kohdistuvaa vihapuhetta. Lisäksi vain pieni osa epäillyistä viharikoksista etenee syyteharkintaan ja tuomioihin asti.

Komitea kehottaa Suomea uudistamaan rikoslainsäädäntöään, tehostamaan rasistisen vihapuheen ja viharikosten tutkintaa ja syytteeseenpanoa ja rankaisemista sekä tuomitsemaan poliitikkojen rasistisen vihapuheen selkeästi ja johdonmukaisesti. Puolueiden tulee ehkäistä jäsentensä rasistista vihapuhetta.

Ulkomaalaislainsäädännön heikennykset ja itärajan sulku esillä

CERD-komitea käsitteli suosituksissaan myös turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttaneiden asemaan vaikuttaneita viimeaikaisia lakimuutoksia. Sen mukaan muutosten yhteisvaikutuksia tulee arvioida nykyistä perusteellisemmin.

Komitea kehottaa Suomea myös arvioimaan uudelleen viimeaikaista lainsäädäntöään, kuten kansalaisuuslakia, lakia väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi (ns. käännytyslaki), ulkomaalaislakia ja vastaanottolakia. Komitean mukaan Suomen tulisi varmistaa, ettei sen lainsäädäntö syrji tarkoitukseltaan tai vaikutuksiltaan ketään esimerkiksi kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella. Samalla se korostaa, että oikeus hakea turvapaikkaa ja ehdoton palautuskielto on turvattava kaikissa tilanteissa, myös itärajalla.

Järjestöleikkaukset heikentäneet toimintaedellytyksiä

CERD-komitea nostaa esiin myös kansalaisjärjestöjen heikentyneen toimintaympäristön. Komitea on huolissaan siitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöille myönnettävää rahoitusta on viime vuosina leikattu merkittävästi, mikä on aiheuttanut taloudellisia vaikeuksia monille kansalaisjärjestöille. Komitea nostaa myös esille elokuun lopussa voimaan tulleet uudet rahoituskriteerit, jotka voivat sulkea yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön keskittyviä järjestöjä julkisen rahoituksen ulkopuolelle.

Komitea kehottaa Suomea turvaamaan kansalaisjärjestöille suotuisan toimintaympäristön rasismin ja syrjinnän torjumiseksi. Tämä edellyttää komitean mukaan vakaata rahoitusta ja rahoituskriteereitä, jotka turvaavat myös yhdenvertaisuutta edistävien ja vähemmistöjä edustavien järjestöjen toiminnan. Järjestöillä tulisi myös olla aidot mahdollisuudet osallistua lainsäädännön ja muiden politiikkatoimien valmisteluun, toimeenpanoon ja seurantaan.

Ihmisoikeussuositusten toimeenpano tarvitsee pysyviä rakenteita

Suomi saa säännöllisesti suosituksia YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeuselimiltä. Tietyt teemat, kuten naisiin kohdistuva väkivalta, toistuvat suosituksissa vuodesta toiseen, sillä aiempia suosituksia ei ole toimeenpantu tehokkaasti tai huomioitu lainkaan.

Amnesty ja muut ihmisoikeusjärjestöt  ovatkin vaatineet, että vuonna 2024 aloitettu ihmisoikeussuositusten toimeenpanon vuosittainen käsittely valtioneuvostossa vakiinnutetaan osaksi päätöksentekoa. Tavoitteena on varmistaa, että suositukset johtavat konkreettisiin toimiin ja että myös eduskunta osallistuu niiden käsittelyyn.

CERD-komitea tukee tätä tavoitetta. Se suosittaa Suomea tekemään nykyisestä valtioneuvoston käsittelystä pysyvän sekä tarkastelemaan ihmisoikeussuosituksia eduskunnassa niiden tunnettuuden ja toimeenpanon parantamiseksi yhteistyössä kansallisen ihmisoikeusinstituution ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Kohti ihmisoikeusperustaista politiikkaa

Amnestyn näkökulmasta CERD-komitean suositukset tarjoavat selkeän suunnan ihmisoikeuksien vahvistamiselle Suomessa. Ne osoittavat, että rasistisen vihapuheen torjunta, yhdenvertaisuuden edistäminen, kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien turvaaminen ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden noudattaminen edellyttävät määrätietoisia poliittisia päätöksiä.

Komitean suositukset vahvistavat niitä tavoitteita, joita Amnesty on tuonut esiin niin komitealle antamassaan lausunnossaan kuin kotimaisessa vaikuttamistyössään. Seuraavalla hallituskaudella ihmisoikeudet tulee asettaa politiikan ytimeen, jotta Suomi voi vastata kansainvälisten ihmisoikeuselinten toistuvasti esille nostamiin haasteisiin.

Teksti: Vilja Härkönen
vaikuttamistyön asiantuntija
Amnesty International Suomen osasto