Etusivu Vetoomus Selitykset sikseen, Fortum ja Suomi

Selitykset sikseen, Fortum ja Suomi

Suomella on erinomaiset ilmastotavoitteet. Sen valtionyhtiö Fortum esiintyy mielellään vihreänä edelläkävijänä. Ylevää, mutta samaan aikaan ne ovat mukana hidastamassa hiilivoimasta irtautumista vuosilla ja tahkoavat rahaa ilmaston kustannuksella.

Fortum omistaa pian reilut 70 prosenttia saksalaisesta energiayhtiö Uniperista, joka on parhaillaan avaamassa uutta hiilivoimalaa Saksaan ja uhannut haastaa Hollannin välimiesoikeuteen sen hiilikieltolain takia. Ja Uniperilla on merkitystä: sen yhteenlasketut päästöt ovat isommat kuin koko Suomen.

Ilmastokriisi on myös ihmisoikeuskriisi. Se uhkaa meille kaikille kuuluvia oikeuksia. Siksi me emme voi katsoa muualle, kun Suomi ja Fortum välttelevät vastuuta ja piiloutuvat tyhjän vastuullisuuspuheen taakse planeettamme kustannuksella. Allekirjoita vetoomus ilmastotekojen puolesta.

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark,

Vaadin, että

  • Fortum tekee kaiken voitavansa, jotta Uniper ei haasta Hollannin hallitusta välimiesoikeuteen hiilestä luopumisen vuoksi
  • Fortum pyrkii kaikin keinoin estämään Datteln 4 -hiilivoimalan käynnistämisen
  • Fortum sitoutuu Pariisin sopimuksen tavoitteisiin: maapallon keskilämpötilan nousu on pysäytettävä 1,5 asteeseen

Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen,

Vaadin, että Suomen kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin sitoutumista edellytetään myös valtionyhtiöiltä. Niinpä

  • valtion omistajaohjauspolitiikkaa koskevaan periaatepäätökseen on kirjattava valtionyhtiöille velvollisuus laatia tieteeseen perustuva suunnitelma liiketoimintansa sopeuttamisesta 1,5 asteen lämpötilarajaan.
  • Suomen valtion on äänestettävä Fortumin yhtiökokouksessa WWF:n päätöslauselmaehdotuksen eli 1,5 asteen tavoitteeseen sitoutumisen puolesta.

Allekirjoita vetoomus

Virhe: tarkista sähköposti

Virhe: Puhelinnumeron tulee alkaa 0. Puhelinnumerossa ei saa olla välejä tai välimerkkejä.

Allekirjoituksia nyt: 10424

83 %
031256250937512500

Ilmastokriisi on ihmisoikeuskriisi

Maailman hallitusten haluttomuus toimia ilmastokriisin pysäyttämiseksi on historian suurin sukupolvet ylittävä ihmisoikeusloukkaus. Se uhkaa meille kaikille kuuluvia oikeuksia: oikeutta elämään, terveyteen, ravintoon, puhtaaseen veteen sekä asuntoon ja toimeentuloon.

Me haluamme varmistaa, että ilmastokriisin pahimmat skenaariot eivät pääse ikinä toteutumaan. Siksi me emme voi päästää korkeintaan 1,5 asteen lämpenemisen tavoitetta karkaamaan käsistämme. Vähemmän päästöjä tarkoittaa vähemmän esimerkiksi sään ääri-ilmiöistä aiheutuvia tragedioita.

Sata maailman suurinta fossiilisen energian yritystä ovat aiheuttaneet 71 prosenttia kaikista kasvihuonepäästöistä sitten vuoden 1988. Ne ovat vuosia tienneet liiketoimintansa vaikutuksista, mutta yrittäneet estää tiedon leviämistä. Hiilivoiman vaikutukset ruokkivat ilmastomuutosta, mutta niillä on myös välitön merkitys: Europe Beyond Coalin laskelmien mukaan Fortumin ja Uniperin hiilivoimaloiden päästöt Euroopassa aiheuttavat vuosittain 555 ihmisen ennenaikaisen kuoleman.

Hallitusten ja yritysten pitää tehdä enemmän varmistaakseen, että fossiilisista polttoaineista siirrytään kohti puhtaampia energiamuotoja. Tai tarkemmin: valtioiden ei vain pidä, vaan niillä on velvollisuus torjua ilmastonmuutosta ja suojella ihmisiä ilmastokriisin seurauksilta, koska ne kytkeytyvät perusoikeuksiimme.

Esimerkiksi Hollannin korkeimman oikeuden joulukuinen Urgenda-päätös päästövähennyksistä pohjautuu Euroopan ihmisoikeussopimuksen ydinartikloihin, jotka turvaavat oikeutemme elämään ja oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämästä. Samaan tapaan Filippiinien ihmisoikeuskomission historiallisen päätöksen mukaan maailman suurimpia fossiilisia polttoaineita tuottavia ja hiilipäästöistä vastaavia yrityksiä voi pitää vastuussa maan asukkaiden ihmisoikeuksien loukkaamisesta.

Me näemme, että Suomi ja sen valtionyhtiö Fortum ovat käännekohdassa ja valtavan ennakkotapauksen äärellä. Millaisen viestin ne lähettävät maailmalle, jos ne ovat mukana avaamassa Länsi-Euroopan ainoaa uutta hiilivoimalaa? Minkä kuvan se antaa muille hiilivoimaa käyttäville tai siitä irtautumista suunnitteleville valtiolle? Entä mitä se tekee 1,5 asteen tavoitteelle? Sama pätee välimiesmenettelyyn: jos Alankomaat tuomitaan maksamaan valtavat korvaukset Uniperille, muut valtiot voivat pidättäytyä kipeästi tarvittavista ilmastopäätöksistä samanlaisten jättikorvausten pelossa.

Pelissä on lyhyellä aikavälillä Fortumin ja Suomen uskottavuus, vain hieman pidemmällä ihmiskunnan tulevaisuus.

Mistä Uniper-kuviossa on kyse?

Fortum ilmoitti syyskuussa 2019, että se kasvattaa omistustaan saksalaisessa energiayhtiö Uniperissa 49,99 prosentista reiluun 70 prosenttiin. Fortum on jo nyt Uniperin suurin omistaja, mutta tämä antaa kaupan toteutuessa myös muodollisen enemmistön Uniperissa.

Uniper on tällä hetkellä kuuma peruna. Se on avaamassa uuden hiilivoimalan Saksan Dattelniin vielä tämän vuoden aikana. Lisäksi se on uhannut haastaa Alankomaiden hallituksen välimiesmenettelyyn miljoonakorvausten toivossa, koska maa päätti lopettaa hiilen käytön vuoteen 2030 mennessä.

Yksi kuvion osapuolista on Fortumin suurin omistaja, Suomen valtio. Siis sama Suomi, joka aikoo tulla maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi ja hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Fortumin ja Suomen kootut selitykset ovat kuitenkin olleet vältteleviä ja vastuuta pakoilevia. Kumpikin väittää, että eivät voi estää Uniperin suunnitelmia Dattelnin avaamisen tai välimiesoikeuteen haastamisen suhteen. Valtio esittää, että sen vastuullisen omistajaohjauspolitiikan esteenä on yrityksen “operationaalinen vapaus”, Fortumin vähemmistöosuus Uniperista tai “Fortumin aikeet muuttaa Uniperia sisältä”. Fortum puolestaan piiloutuu vähemmistöosuutensa taakse tai korostaa Uniperin toimintavapautta, yritysten määräysvaltasopimuksia, Saksan pörssiyhtiölain vaatiman 75 prosentin osuuden puuttumista, sitä että päästöt eivät kasva ja omaa sitoutuneisuuttaan “muutokseen”.

Selitykset sikseen. Kukaan ei vaadi Fortumia tai Suomea rikkomaan lakia tai ottamaan erivapauksia. Sen sijaan niiden on kannettava vastuu siitä, että ne ovat mukana avaamassa Länsi-Euroopan ainoata uutta hiilivoimalaa ja siitä, että ne ovat haastamassa vastuullisesti toimivia Alankomaita oikeuteen.

Fortum ja Suomi: keinoja vaikuttaa on valtavasti, ottakaa ne käyttöön ja vaikuttakaa asioihin!

Mitä Suomen ja Fortumin pitäisi tehdä?

Tunnustaa vastuunsa. Lopettaa selitysten taakse piiloutuminen ja todeta olevansa osallinen uuden hiilivoiman avaamisessa ja salamyhkäisessä oikeushankkeessa Alankomaita vastaan.

Vaadimme, että Suomen valtio velvoittaa valtionyhtiöt sitoutumaan Pariisin sopimuksen tavoitteisiin. Miten? Lisäämällä omistajaohjauksen periaatteisiin korkeintaan 1,5 asteen globaalin lämpenemisen tavoitteen. Valtion tulee edistää tätä konkreettisesti ja äänestää WWF:n yhtiökokousesityksen hyväksymistä. Esityksessä Fortumin yhtiöjärjestykseen kirjataan tavoite liiketoiminnan sopeuttamisesta enintään 1,5 asteen lämpenemisen tielle.

Fortumin osalta me vaadimme, että se tekee kaikkensa osoittaakseen olevansa se yritys, joka se väittää olevansa. Jos se on tosissaan ilmastonmuutoksen torjumisessa, se varmasti löytää tavat vaikuttaa Uniperin sisällä. Retoristen temppujen ja viherpesun aika on ohi, nyt kaivataan tekoja.

Miksi Datteln 4:n avaaminen on ongelmallista?

Saksa, yhdessä lähes koko muun maailman kanssa, on sitoutunut Pariisin sopimuksen tavoitteisiin. Päästöjä on hillittävä, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä maksimissaan 1,5 asteeseen. Maassa on paljon hiiliteollisuutta. Neuvotteluita hiilestä luopumiseksi valmisteltiinkin hiilikomissiossa, jossa yhteiskunnan eri toimijat ovat olleet laajasti edustettuna. Lopputuloksena saatiin aikaan laki, joka irrottaa Saksan hiilivoimasta viimeistään vuoteen 2038 mennessä.

Hiilikomissio suositteli, että maassa ei enää avata uutta hiilivoimaa. Siitä huolimatta Datteln 4 -kivihiilivoimalan on julkisuudessa kerrottu liittyvän sähköverkkoon kesällä 2020.

Tämä on ongelma, sillä

• Uuden hiilivoimalan avaaminen 2020-luvulla ei hengi sitä kunnianhimoa, jota tarvitaan. Vanhaa hiilivoimaa ei saa korvata “paremmalla” hiilivoimalla.

Datteln 4:n kytkeminen verkkoon olisi poliittinen viesti muulle maailmalle: hiilivoimasta luopumisen kanssa voi ottaa erivapauksia.

• Datteln 4:n liittäminen verkkoon rikkoo Saksan hiilikomission kanssa saavutettua sopua hiilivoiman alasajosta. Useat komission jäsenet ovat avoimesti kritisoineet päätöstä avata voimala.

• Uniper ja Fortum väittävät, ettei uuden hiilivoimalan avaaminen lisää päästöjä, koska samalla suljetaan vanhoja kivihiilivoimaloita. Sekä Saksan ympäristöministeriö, Saksan taloudellisen tutkimuksen instituutti että useat ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin kiistäneet arviot: Dattelnin avaaminen tulee lisäämään päästöjä. Saksalaisen Bundin arvion mukaan mukaan Dattelnin avaaminen tulee pidentämään hiilen energiakäyttöä vuosilla.

Tähän olisivat syynä sekä vanhojen voimaloiden matala käyttöaste että Uniperin tekemät esisopimukset, jotka velvottaisivat suuret saksalaisyhtiöt RWE:n ja Deutsche Bahnin ostamaan Dattelnin sähköä. Vuonna 2019 Uniperin nykyisten hiilivoimaloiden kapasiteetista oli käytössä 589MW, esisopimukset takaisivat julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan noin 700-800MW:n tason läpi Dattelnin käyttöiän.

RWE ja DB ovat kumpikin yrittäneet irtautua sopimuksista ja niistä käydään oikeutta.

Miksi välimiesmenettely Alankomaita vastaan on ongelmallista?

Alankomaiden hallitus päätti joulukuussa 2019 hiilivoiman alasajosta vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä päätös tarkoittaa, että hiilivoimaloita tullaan sulkemaan vaiheittain tai että niiden on muutettava energian tuotantomuotoaan toiseksi. Uniperia päätös hiertää. Se avasi Maasvlakte 3 -laitoksen Rotterdamiin vuonna 2016 ja suunnitteli, että voimala toimisi noin 30 vuotta.

Uniper kertoi useaan otteeseen viime vuoden puolella, että mikäli Alankomaat päättää ajaa hiilivoiman alas, se tulee todennäköisesti hakemaan asiasta korvauksia välimiesmenettelyssä energiaperuskirjasopimuksen (ECT) puitteissa. Julkisuudessa esitetyt arviot korvauksista pyörivät 800-1000 miljoonan euron välissä.

Tämä on ongelmallista, koska

Välimiesmenettelystä voi muodostua erittäin haitallinen ennakkotapaus, jonka myötä hiilivoiman tai muiden fossiilisten polttoaineiden alasajoa harkitsevat valtiot joutuvat laskemaan yhtälöön mukaan kohtuuttomat korvaukset energiayhtiöille

Välimiesmenettely ECT-sopimuksen puitteissa on ongelmallinen, koska se lähtee liikkeelle siitä, että valtiot eivät saa muuttaa “liiketoimintaolosuhteita” – eli esimerkiksi irtautua hiilivoimasta.

ECT-sopimuksen suojissa käyty välimiesmenettely on ongelmallinen tapa hakea oikeutta: sitä voidaan käydä julkisuudelta suojassa ja päätöksen tekevät tuomarien sijaan kolme valittua juristia.

Välimiesmenettelyssä korvausten määrä voi kasvaa suhteettomasti: energiaperuskirjan alaisissa käsittelyissä arvioidaan tulevaisuuden tulomenetyksiä usein varsin optimistisesti. Uniperin julkisuudessa esittämät korvausvaatimukset eivät vastaa yrityksen omia tai ympäristöjärjestöjen arvioita mahdollisesta tuotosta: tähän ovat syynä sekä liian optimistiset tuotto-odotukset että päästökaupan yksikön hinnan kiristyminen.

Tämä ei tarkoita, etteikö Uniper saisi hakea kompensaatiota Hollannin valtiolta. Kyllä saa, mutta salailevan välimiesoikeudenkäynnin sijaan kahdenvälisissä neuvotteluissa, kansallisessa tuomioistuimessa tai EU-tuomioistuimessa. ECT-sopimus kuitenkin tarjoaa energiayhtiöille muhkeimman paketin.

EU:n komissio on esittänyt, ettei EU:n sisäisiä kahdenvälisiä sijoittajakiistoja tulisi ratkaista välimiesmenettelyssä. Komission suositus ei koske energiaperuskirjaa, mutta suuri osa EU-maista toivoo sen soveltuvan siihen. 21 valtiota on allekirjoittanut asiasta lausuman, mutta Suomi ei ole näiden joukossa. Saksa ja Hollanti ovat.

 

Oikaisu: Tekstiä korjattu Hollannin hiilikieltolain osalta: laki ei tarjoa suoraa kompensaatiota kaikille yhtiöille, vaan mahdollisuuden muuttaa hiilivoimaloiden energiatuotantomuotoa toiseksi.

 

Oikeudenmukainen siirtymä

Hiilivoimasta ja muista fossiilisista polttoaineista luopuminen on ehdoton edellytys, jotta pystymme pitämään planeettamme elinkelpoisena kaikille. Horisontissa on siinnettävä paras mahdollinen maailma ihmiskunnalle. Osa prosessia on varmistaa, että kaikkien osallisten ääni tulee kuulluksi.

Uniper työllistää tällä hetkellä yli tuhat henkilöä hiilivoimaloissaan. On tärkeää, että heille – kuten muille hiiliteollisuuden parissa työskenteleville – tarjotaan reilua mahdollisuutta siirtyä eteenpäin. Heidän oikeutensa työhön ja riittävään elintasoon on turvattava. Ilmastokriisiin sopeutuminen on yhteinen haaste eikä kukaan saa jäädä rannalle.

Seuraa meitä: