Sanoista tekoihin: naisiin kohdistuva väkivalta on pysäytettävä

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen laajin ihmisoikeusongelma. Vaikka tämä on tiedostettu juhlapuheissa, väkivallan vastaiselta työltä puuttuu rahoitus ja resurssit. Väkivallan vähättelyn on loputtava: allekirjoita vetoomuksemme ja vaadi hallitukselta toimia!

Arvoisa peruspalveluministeri Rehula, vaadin, että:

  • hallitus lisää turvakotipaikkojen määrää 500:aan. Raiskauskriisikeskuksia on perustettava 12 lisää.
  • hallitus ottaa vakavasti naisiin kohdistuvan väkivallan ennalta ehkäisyn ja osoittaa palvelujen suunnitteluun ja koordinointiin riittävät resurssit
  • hallitus ryhtyy toimiin lainsäädännön muuttamiseksi naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi ja ehkäisemiseksi

Vaatimukset perustuvat varjotoimeenpano-ohjelmaan, joka on laadittu vuonna 2015 voimaan astuneen Istanbulin sopimuksen toteuttamiseksi.

Allekirjoita vetoomus

Virhe: tarkista sähköposti

Virhe: Puhelinnumeron tulee alkaa 0. Puhelinnumerossa ei saa olla välejä tai välimerkkejä.

Allekirjoituksia nyt: 8988

89 %
025005000750010000

Hallitus on pettänyt väkivaltaa kokeneet naiset. Kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen sopimus, eli Istanbulin sopimus astui Suomessa voimaan 1.8.2015. Järjestöt kamppailivat sopimuksen syntymiseksi pitkään. Vaikka Istanbulin sopimus edellyttää Suomen valtiolta konkreettisia toimia naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi, mitättömän vähän on tapahtunut.

Suomi on naisille yksi Euroopan vaarallisimmista maista

Konkreettiset toimet ovat todella tarpeen, sillä Euroopan perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan, Suomi on yksi Euroopan vaarallisimmista maista naisille.

Joka kolmas suomalaisnaisista on kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. Pelkästään yhden vuoden aikana ainakin 55 000 suomalaisnaista kokee seksuaalista väkivaltaa.

Satoja turvakotipaikkoja puuttuu

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselta työltä puuttuu rahoitus. Vaikka kaikki puolueet sitoutuivat Amnestyn puoluekyselyssä vaalien alla turvakotipaikkojen lisäämiseen, Suomesta puuttuu edelleen yli 400 turvakotipaikkaa. Viime vuonna Helsingissä jäi ilman turvakotipaikkaa 528 aikuista ja arvioiden mukaan noin 150–200 lasta – muusta Suomesta puhumattakaan. Joillakin paikkakunnilla lähin turvakoti voi olla jopa satojen kilometrien päässä.

Turvakotipaikkojen lisäksi tarvitaan matalan kynnyksen tukikeskuksia, joihin kaikki pääsevät ilman ajanvarausta, sosiaaliturvatunnusta, rahaa tai Suomen kielen taitoa sekä ympärivuorokautinen puhelinpalvelu väkivaltaa kokeneille. Myös seksuaalista väkivaltaa kokeneille suunnatut palvelut ovat täysin riittämättömät. Raiskauskriisikeskuksia tarvitaan vähintään 13. Nyt niitä on vain yksi.

Kansallinen koordinointi avain väkivallan vähenemiseen

Väkivalta ei vähene sillä, että saadaan parempia palveluita uhreille. Vain kansallisen koordinoinnin avulla väkivaltaa voidaan vähentää, kun hyvät käytännöt leviävät koko maahan. Tätä edellyttää myös Istanbulin sopimus.

Paitsi että naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisilta palveluilta puuttuu rahoitus, ei myöskään laki suojele väkivallan uhreja tarpeeksi. Suurimmassa osassa tapauksia väkivallan tekijä on uhrin kumppani tai tuttu, mikä tekee kynnyksen rikosilmoituksen tekemiseen korkeaksi. Raiskauksen uhri jääkin usein ilman oikeutta. Raiskauksen tunnusmerkistöä on muutettava niin, että se perustuu suostumuksen puutteeseen. Rikoslainsäädäntöä on muutettava niin, että seksuaaliseksi ahdisteluksi määritellään myös muut ahdistelun muodot kuin fyysinen kosketus.

Määrättäessä lasten huoltajuudesta ja tapaamisoikeuksista tulee ottaa huomioon naisiin kohdistuvan väkivallan tapaukset, sillä vanhempaan kohdistuva väkivalta on myös väkivaltaa lasta kohtaan. Lähisuhdeväkivaltatapauksissa sovittelu tulee kieltää, vaan tekijän on jouduttava rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan.

Seuraa meitä: