Etusivu Työmme Työmme painopisteet Pakolaiset ja siirtolaiset

Pakolaiset ja siirtolaiset

Ihmiset voivat joutua jättämään kotinsa ja kotimaansa monista eri syistä. He pakenevat sotaa ja levottomuuksia, ihmisoikeusloukkauksia ja vainoa. Paenneilla on oikeus hakea turvaa ulkomailta, ja saada kansainvälistä suojelua. Tällä hetkellä maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan sitten toisen maailmansodan.

Yleiskatsaus

Joka päivä ympäri maailman ihmiset tekevät elämänsä vaikeimman päätöksen: he jättävät kotimaansa etsiäkseen turvallisempaa elämää muualta.

Ihmiset voivat joutua jättämään kotinsa ja kotimaansa monista eri syistä. He pakenevat sotaa ja levottomuuksia, ihmisoikeusloukkauksia ja vainoa. Paenneilla on oikeus hakea turvaa ulkomailta, ja saada kansainvälistä suojelua. Tällä hetkellä maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan.

Pakolaisiksi kutsutaan ihmisiä, joiden on eri syistä ollut pakko jättää kotinsa. Maailmalla on käynnissä vaikein pakolaistilanne sitten toisen maailmansodan. Yli 22,5 miljoonaa ihmistä on joutunut pakolaisiksi kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Maansisäiset pakolaiset ja turvapaikkaa hakeneet mukaan lukien pakolaisten määrä on kohonnut yli 65 miljoonaan. Pakolaisista 84 % oleskelee köyhissä ja kehittyvissä maissa ja 56 % heistä vain kymmenessä maassa, joiden osuus maailmantaloudesta on 2,5 prosenttia.

Yli 22

miljoonaa pakolaista maailmalla vuonna 2016

75%+

ihmisoikeus­puolustajista tapettiin Latinalaisessa Amerikassa

Nykytilanne

Vuonna 2015 Eurooppaan saapui yli miljoona ihmistä suojelun tai paremman elämän toivossa. Suurin osa, yli 850 000 ihmistä, saapui Kreikan saarille. Vuoden aikana yli 3600 ihmistä menehtyi matkalla turvaan Eurooppaan. Vaikka seuraavina vuosina turvaa hakevien ihmisten määrä väheni, lähes 8 000 ihmistä kuoli maailman vaarallisimmalla merellä vuosina 2016–2017.

YK:n pakolaissopimuksen 145 jäsenvaltiota ovat kukin sitoutuneet kantamaan oman vastuunsa pakolaiskysymyksestä. Suurin osa maailman pakolaisista (84 %) oleskelee kuitenkin rikkaiden teollisuusmaiden ulkopuolella alueilla, jotka ovat itsekin konfliktien ja köyhyyden vaivaamia. Suuria määriä pakolaisia elää muun muassa Pakistanissa ja Iranissa. Lähes 5 miljoonaa Syyrian pakolaista on jakautunut viiteen lähialueen valtioon: Turkkiin, Libanoniin, Jordaniaan, Irakiin ja Egyptiin. Eurooppaan on saapunut hieman yli miljoona syyrialaista eli vain noin 10 prosenttia kaikista konfliktia paenneista.

Vain harva pakenemaan joutuneista päätyy Eurooppaan, josta henkensä tai vapautensa puolesta pelkäävien on yhä vaikeampaa saada turvapaikkaa. Euroopasta haki turvapaikkaa vuonna 2015 yhteensä 1,3 miljoonaa ihmistä. Suomi myönsi samana vuonna turvapaikkamenettelyssä kansainvälistä suojelua 1 874 henkilölle. Samaan aikaan esimerkiksi väkiluvultaan Suomen kokoisessa Libanonissa elää yli miljoona syyrialaista pakolaista ja sulkemisuhan alla olevalla Dadaabin pakolaisleirillä Keniassa asuu noin 250 000 pakolaista lähinnä Somaliasta. Kaikista maailman pakolaisista Eurooppaan ja muualle rikkaisiin läntisiin teollisuusmaihin päätyy vain murto-osa.

Raportti:
USA:n rajalla erotettujen perheiden määrä suurempi kuin annettu ymmärtää

Peräti 6000 Yhdysvalloista turvaa hakenutta perhettä on erotettu neljän kuukauden aikana. Luku on suurempi kuin viranomaisten aiemmin myöntämä. Perheiden laittomien erottamisten lisäksi Meksikon rajalla on käännytetty ihmisiä antamatta heille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Tämä politiikka on tuottanut tuhansille ihmisille äärimmäistä kärsimystä.

Amnesty vaatii

Pakolaiset tarvitsevat kansainvälistä suojelua, koska heidän henkensä, vapautensa ja koskemattomuutensa on vaarassa kotimaassa. Heitä vainotaan esimerkiksi heidän etnisyytensä, kansallisuutensa, uskontonsa tai poliittisen mielipiteensä vuoksi. Paenneilla on oikeus hakea turvaa ulkomailta ja saada kansainvälistä suojelua.

YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 14 artiklan mukaan jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. Kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuvan palautuskiellon periaatteen (non refoulement -periaate) mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa joutuminen vakavien ihmisoikeusloukkausten uhriksi.

Pakolainen voi saada suojelua joko YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta pakolaisleirillä tai lähtemällä itsenäisesti toiseen valtioon hakeakseen sieltä turvapaikkaa. UNHCR:n mukaan vuonna 2017 lähes 1,2 miljoonaa pakolaista on uudelleensijoittamisen tarpeessa. He eivät terveydentilansa, ikänsä, vammaisuutensa tai muun syyn takia voi jäädä leireille asumaan, vaan he tarvitsevat niin sanottua kiintiöpakolaispaikkaa länsimaista. Valtioiden olemassaolevat pakolaiskiintiöt vastaavat vain murto-osaa tarpeesta.

Kiintiöpaikkojen ja muiden laillisten maahantulokeinojen vähyys pakottaa yhä useamman hengenvaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa. Kasvattamalla pakolaiskiintiötä, helpottamalla perheenyhdistämistä ja lisäämällä humanitaaristen viisumien käyttöä Suomi voi tehdä osansa pakolaistilanteen ratkaisemiseksi.

KÄSITTEET & LAUSUNNOT

Kuka on pakolainen?

Pakolainen on henkilö, joka on paennut kotimaastaan ihmisoikeusloukkauksien vuoksi. Vainon kohteeksi voi joutua esimerkiksi mielipiteiden tai uskon takia. Pakolaisten oma valtio ei pysty tai tahdo suojella heitä ja siitä syystä he joutuvat hakemaan kansainvälistä suojelua muista maista.

Kuka on turvapaikanhakija

Turvapaikanhakija on henkilö, joka on jättänyt kotimaansa hakeakseen kansainvälistä suojelua, mutta jota ei ole vielä tunnustettu pakolaiseksi.

Kuka on siirtolainen?

Siirtolainen on henkilö, joka liikkuu oman maansa sisällä tai maasta toiseen. Yleensä syy on työn löytäminen, mutta muitakin syitä voi olla, kuten perhe-elämän viettäminen. Jotkut liikkuvat vapaaehtoisesti, kun taas toiset ovat pakotettuja lähtemään taloudellisten vaikeuksien tai muiden ongelmien takia. Maailmassa on yli 240 miljoonaa siirtolaista.

Lainsäädäntö

Riippumatta siitä miten ja mistä syystä siirtolaiset, pakolaiset ja turvapaikanhakijat saapuvat maahan, kansainvälinen oikeus määrittää heidän oikeuksiaan.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 14. artiklan mukaan jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia suojelua muissa maissa.

Vuoden 1951 YK:n pakolaisyleissopimus suojelee pakolaisia palauttamiselta valtioihin, missä he ovat vaarassa joutua vainotuiksi.

55/2017 Avoin kirje sisäministeri Paula Risikolle: Palautus Afganistaniin keskeytettävä

51/2017 Amnestyn lausunto hallintovaliokunnalle EU:n turvapaikkajärjestelmän määritelmäasetuksesta

50/2017 Amnestyn lausunto hallintovaliokunnalle EU:n turvapaikkajärjestelmän vastaanottodirektiivistä

40/2016 Amnestyn lausunto ulkoasiainvaliokunnalle EU-Turkki-julkilausumasta

39/2016 Amnestyn lausunto hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä ulkomaalaislain muuttamiseksi (säilöönoton vaihtoehdot, asumisvelvollisuus)

37/2016 Amnestyn lausunto työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle  hallituksen esityksestä työttömyysturvalain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain ja asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

35/2016 Amnestyn lausunto suurelle valiokunnalle EU-Turkki-julkilausumasta

32/2016 Amnestyn lausunto hallintovaliokunnalle EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta

28/2016 Ulkoministeri Timo Soini: YK:n korkean tason kokous pakolaistilanteesta syyskuu 2016

24/2016 Pääministeri Juha Sipilä: EU:n kannettava vastuunsa pakolaisten oikeuksista

23/2016 Sisäministeri Petteri Orpo: Palautukset Turkkiin maahanmuuttoa koskevan EU-Turkki sopimuksen nojalla on lopetettava

19/2016 Amnestyn lausunto hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä ulkomaalaislain muuttamiseksi (perheenyhdistäminen)

Amnestyn kirje kansanedustajille perheenyhdistämisestä

18/2016 Amnestyn lausunto sisäministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain muuttamisesta (säilöönoton vaihtoehdot)

16/2016 Amnestyn lausunto hallintovaliokunnalle sisäministeriön selvityksestä komission tiedonannosta yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi ja laillisten maahanpääsyväylien kehittämiseksi

15/2016 Amnestyn lausunto lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä ulkomaalaislain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi (oikeusapu ym.)

14/2016 Sisäministeri Petteri Orpo: Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän (CEAS) uudistaminen

13/2016 Amnestyn lausunto perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä ulkomaalaislain sekä eräiden muiden lakien muuttamiseksi (oikeusapu ym.)

12/2016 Amnestyn lausunto hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä ulkomaalaislain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi (oikeusapu ym.)

08/2016 Pääministeri Juha Sipilä: EU:n ja Turkin välinen sopimus

06/2016 Amnestyn lausunto hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä ulkomaalaislain muuttamiseksi (humanitaarinen suojelu)

04/2016 Amnestyn lausunto sisäministeriölle luonnoksesta ulkomaalaislain muuttamiseksi (perheenyhdistäminen)

03/2016 Amnestyn lausunto hallintovaliokunnalle Euroopan raja- ja merivartiojärjestelmästä

02/2016 Amnestyn lausunto sisäministeriölle luonnoksesta ulkomaalaislain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi (maahanmuuttohallinto)

01/2016 Amnesty Internationalin lausunto oikeusministeriölle luonnoksesta ulkomaalaislain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi (oikeusapu ym.)

11/2015 Sisäministeriö: Amnesty Internationalin lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain muuttamisesta, lausuntopyyntö

11/2015 Hallintovaliokunnan jäsenille: Amnesty Internationalin kantoja EU:n toimenpiteistä pakolaiskriisin ratkaisemiseksi

10/2015 A Union of Protection: Amnesty Internationalin strategia pakolaisten suojelemiseksi Euroopassa

09/2015 Eduskunnan suuren valiokunnan jäsenet: Amnesty Internationalin suositukset EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvostoon

09/2015 Sisäministeri Petteri Orpo: Amnesty Internationalin suositukset EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvostoon

09/2015 Kannanotto: Suomen on kannettava vastuunsa Euroopan pakolaistilanteesta

08/2015 Lausuntopyyntö luonnoksesta sisäisen turvallisuuden rahaston kansalliseksi toimeenpano-ohjelmaksi 2014-2020

07/2015 Luonnos hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain muuttamisesta 

02/2015 Amnestylla uusia tietoja ulkomaalaislain nojalla säilöön otettujen lapsien sijoittamisesta poliisin pidätystiloihin

12/2014 Amnesty Internationalin lausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

11/2014 Amnesty Internationalin lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain sekä säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain muuttamisesta

11/2014 Amnesty Internationalin lausunto hallintovaliokunnalle: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain sekä säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain muuttamisesta

08/2014 Amnesty Internationalin lausunto sisäministeriölle: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

06/2014 Lausunto luonnoksesta vastaanottolain (746/2011) muuttamiseksi

03/2014 Amnesty Internationalin lausunto: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain sekä säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain muuttamisesta

02/2014 Amnesty Internationalin lausunto: Luonnos Hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laeiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 14 ja 31 §:n ja ulkomaalaislain muuttamisesta

06/2013 Amnesty International Suomen osaston lausunto: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

06/2012 Amnesty International Suomen osaston lausunto luonnokseen hallituksen esitykseksi liittyen ulkomaalaislain lasten säilöönottoa koskevien säännösten muuttamiseen

2008 Amnesty Internationalin Suomen osaston kannanotto: Ulkomaalaisten säilöönoton kynnystä nostettava ja käytäntöjä valvottava

Euroopan rajoilla

Viime vuosina Euroopan valtiot ovat kiristäneet rajavalvontaansa estääkseen pakolaisten ja siirtolaisten saapumisen Eurooppaan. Tiukentuneet rajavalvontatoimet uhkaavat pakolaisten, siirtolaisten ja turvaa hakevien oikeuksia ja johtavat vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Suojelua tarvitsevia ihmisiä on palautettu väkisin valtioihin, joissa heitä saattaa uhata esimerkiksi kidutus ja mielivaltaiset vangitsemiset.

Pyrkiessään yksinomaan maahanmuuton rajoittamiseen Euroopan valtiot ovat laiminlyöneet jopa velvollisuutensa auttaa merihätään joutuneita. Hätää ja vainoa paenneita, epätoivoiselle merimatkalle lähteneitä ihmisiä on jätetty veden varaan päiviksi samalla kun valtiot ovat jahkailleet. Nääntyvien hätäkutsuja on sivuutettu ja matka on jäänyt monelle viimeiseksi.

Tiukentuneen rajavalvonnan hinta on kova. Rajavalvonnan ulkoistaminen Euroopan rajojen ulkopuolelle sekä läpinäkyvyyden ja valvonnan puute uhkaavat vakavasti pakolaisten oikeusturvaa. Pakolaisten ja siirtolaisten matka Eurooppaan pyritään usein keskeyttämään jo lähtömaissa tai kansainvälisillä merialueilla ennen heidän pääsyään mantereelle. Valvontatoimien siirtäminen valvovien katseiden ulottumattomiin ei kuitenkaan vapauta valtioita velvollisuudesta turvata ihmisoikeuksien toteutuminen.

Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla, eikä ketään saa palauttaa maahan, jossa vakavat ihmisoikeusloukkaukset uhkaavat elämää.

Seuraa meitä: