Etusivu Maailman tila 2019 Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka

Aseelliset konfliktit jatkuivat Irakissa, Libyassa, Syyriassa ja Jemenissä. Myös Israelin ja palestiinalaisten aseellisten ryhmien välillä oli aseellisia yhteenottoja. Konfliktien eri osapuolet syyllistyivät sotarikoksiin ja muihin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin. Jopa siviileihin ja siviilikohteisiin kohdistettiin iskuja.

Suurin osa Syyrian viidestä miljoonasta pakolaisesta haki turvaa Libanonista, Jordaniasta ja Turkista. Nyt kaikki kolme valtiota ovat kuitenkin estäneet uusien pakolaisten pääsyn maahan.

Monessa maassa kansalaisten tyytymättömyys korruptioon ja huonosti toimivaan hallintoon sai heidät vaatimaan muutosta. Mielenosoitukset yltyivät väkivaltaisiksi ympäri Lähi-itää: sekä Iranissa että Irakissa useat sadat mielenosoittajat saivat surmansa viranomaisten käsissä.

Jokseenkin hyvänä uutisena voidaan pitää useissa Persianlahden maissa toteutettuja uudistuksia siirtotyöläisten olojen parantamiseksi. Alueella laajasti käytössä oleva kafala-sponsorijärjestelmä sitoo työntekijän työnantajaansa tuskallisen tiukasti: työpaikan vaihtaminen tai maasta poistuminen vaatii luvan ja voi monesti olla mahdotonta.

Nyt muun muassa Qatar on ilmoittanut lakkauttavansa kafala-järjestelmän. Vaikka ilmoitus on askel oikeaan suuntaan, jäämme odottamaan sen käytännön toteutusta.

Arabi­emiraatit

Arabiemiraattien siirtotyöläisten tilanne jatkui pitkälti samankaltaisena kuin muuallakin Persianlahden maissa. Myös Arabiemiraattien työvoimasta 90 prosenttia on siirtotyöläisiä, ja heidän oikeuksiaan poljetaan toistuvasti. Minimipalkkaa ei maassa ole käytössä, ja myöhästyneet palkanmaksut ovat yleisiä. Matala palkkataso Arabiemiraateissa riskeeraa siirtotyöläisten hyvinvoinnin päivittäisellä tasolla, sillä asuminen ja eläminen maassa on kallista.

Rauhanomaisia hallituksen kriitikoita pidätettiin mielivaltaisesti ja syytettiin rikoksista. Ihmisoikeusaktivisti Ahmed Mansoor, joka vuonna 2018 tuomittiin 10 vuoden vankeuteen sosiaalisessa mediassa julkaistujen kommenttien vuoksi, protestoi kurjia vankilaoloja ja pahoinpitelyä olemalla viikkojen ajan nälkälakossa.

Naisten asemassa voitiin nähdä pieni edistysaskel, kun jopa 200 naista asettui ehdolle liittovaltion ”eduskuntavaaleissa”. 40-henkiseen eduskuntaan valittiin 7 ja nimettiin 13 naista.

Käytännössä monet lait ja käytännöt kuitenkin syrjivät naisia räikeästi. ”Vaimon kurittaminen” katsotaan miehen oikeudeksi avioliitossa, ja esimerkiksi sairaalassa havaitut avioliiton ulkopuoliset raskaudet ilmoitetaan käytännössä aina poliisille.

Lisäksi Dubain prinsessa Sheikha Latifa Mohammed bin Rashid al-Maktoum on ollut yhtä julkisuuteen ilmestynyttä valokuvaa lukuunottamatta kateissa vuodesta 2018 lähtien. Lue lisää Latifasta täältä.

Iran

Iranissa sananvapaus ja mielipiteenvapaus ovat tukahdutettuina eri puolilla maata.

Mielenosoituksissa on viranomaisten toimesta tapettu useita satoja ihmisiä ja haavoitettu tuhansia. Pelkästään marraskuussa 2019 maan turvallisuusjoukot tappoivat yli 300 ihmistä, myös lapsia.

Niin naisten oikeuksia, ympäristöasioita kuin työläisten asioita ajavia aktivisteja pidätetään, vangitaan ja tuomitaan mielivaltaisesti. Kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeusjärjestöjen toiminta on käytännössä kielletty.

Ainakin 240 ihmisoikeuspuolustajaa, mukaan lukien juristeja, ympäristö-, vähemmistö- ja naisaktivisteja, pidätettiin Iranissa viime vuonna.

Amnesty Internationalin sekä useiden YK-järjestöjen puolueettomat ihmisoikeustarkkailijat eivät myöskään päässeet maahan.

Iranissa on mielivaltaisen oikeusjärjestelmän lisäksi käytössä julmia rangaistuksia, kuten raipparangaistus ja kivityskuolema. Useat tuomitut aktivistit ovat vuosikymmenien vankilatuomioiden yhteydessä saaneet yli sata raipaniskua.

Naisten oikeuksissa nähtiin pieni parannus, kun Iranissa säädettiin laki, joka mahdollistaa kansalaisuuden periytymisen äidiltä lapselle silloin jos äiti on naimisissa ulkomaalaisen miehen kanssa. Aiemmin kansalaisuuden on voinut saada vain isältä.

Kokonaiskuva naisten oikeuksien kannalta on kuitenkin synkkä, ja esimerkiksi huntupakkoa vastustavat naiset saavat kymmenien vuosien vankila- ja raipparangaistustuomioita “lahjontaan ja prostituutioon yllyttämisestä”.

Irak

Lokakuussa 2019 alkaneissa suurmielenosoituksissa tuhannet ihmiset osoittavat mieltään maan poliittista eliittiä vastaan. Protesteissa vaadittiin muun muassa poliittisen järjestelmän uudistamista, työpaikkoja sekä parempia peruspalveluita.

Kuten muuallakin Lähi-idässä, myös Irakissa mielenosoituksiin vastattiin tappavalla voimalla: maanlaajuiset joukkomielenosoitukset vaativat yli 600 ihmisen hengen. Maan turvallisuusjoukot ampuivat ihmisiä kuolettavasti niin oikeilla luodeilla kuin kyynelkaasukranaateillakin. Väkijoukkoja ammuttiin myös vesitykeillä, polttavan kuumalla vedellä.

Mielenosoituksista pakenevia ihmisiä on silminnäkijähavaintojen mukaan otettu kiinni ja pahoinpidelty. Myös loukkaantuneita ihmisiä hoitaneet lääkärit kohtasivat häirintää, pidätyksiä ja jopa tahdonvastaisia katoamisia. Mielenosoitusten yhteydessä pääsyä internetiin rajoitettiin – ilmeisesti siksi, etteivät kuva- ja videomateriaali pahoinpitelyistä leviäisi.

Irakin pääministerin määräämän selvityksen mukaan pelkästään lokakuun ensimmäisen viikon aikana 149 mielenosoittajaa ja kahdeksan turvallisuusjoukkojen jäsentä kuolivat suhteettoman voimankäytön seurauksena. Yli 70 prosenttia kuolemista johtui päähän tai rintaan kohdistuneista laukauksista. Selvityksen mukaan turvallisuusjoukkojen korkein johto ei kuitenkaan määrännyt suhteettoman väkivallan käyttöä, vaan tilanne riistäytyi käsistä. Selvityksen seurauksena useita komentajia pidätettiin viroistaan.

Monissa tapauksissa pidätettyjä mielenosoittajia pahoinpideltiin ja uhkailtiin. Ennen vapauttamista heidät myös pakotettiin allekirjoittamaan lupaus protestoinnin lopettamisesta.

Jemen

Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien johtama liittouma jatkoi siviilikohteiden pommittamista Jemenissä. Amnestyn tietojen mukaan konfliktin kaikki osapuolet loukkasivat sananvapautta sekä syyllistyivät mielivaltaisiin pidätyksiin, tahdonvastaisiin katoamisiin sekä kidutukseen.

Edelleen jatkuvan konfliktin lisäksi huthikapinallisten ylläpitämää erikoisrikostuomioistuinta käytettiin toistuvasti sananvapauden musertamiseksi. Kuten useissa Lähi-idän maissa, myös Jemenissä on käytössä kuolemanrangaistus. Vuonna 2019 maassa annettiin ja pantiin täytäntöön useita kuolemantuomioita.

Heinäkuussa erikoisrikostuomioistuin langetti kuolemantuomiot 30:lle akateemikolle ja poliittiselle vaikuttajalle epäoikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä tekaistuihin syytteisiin perustuen. Lisäksi ainakin kymmentä toimittajaa kidutettiin, pidettiin eristysvankeudessa ja lopulta yli kolmen vuoden vankeuden jälkeen syytettiin terrorismi- ja vakoilurikoksista.

Libya

Aseelliset konfliktit Libyassa jatkuivat viime vuonna. YK:n mukaan ainakin 284 siviiliä tapettiin ja 363 loukkaantui vuoden 2019 aikana.

Kymmenien tuhansien pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten tilanne pysyi synkkänä. Mielivaltaiset pidätykset, ihmiskauppa sekä maan yleinen huono turvallisuustilanne aiheuttivat kärsimystä Libyaan päätyneille, turvaa etsiville ihmisille.

Libyan hallituksen ylläpitämät pidätyskeskukset sulkivat sisäänsä tuhansia laittomasti vangittuja ihmisiä. Keskuksissa ihmiset joutuivat pahoinpitelyn ja pakkotyön uhreiksi, ja myös kidutusta sekä raiskauksia raportoitiin.

Helmikuussa 2017 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti Italia tekee yhteistyötä Libyan armeijan ja rajavartioston kanssa. Tämä estää pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia pääsemästä Eurooppaan.

Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Italian hallitus ja EU ovat toimittaneet Libyan rannikkovartiostolle veneitä. Ne ovat myös kouluttaneet ja avustaneet rannikkovartiostoa partioimaan merellä ja kuljettamaan kohti Eurooppaa purjehtivia epätoivoisia pakolaisia ja siirtolaisia takaisin Libyaan.

Amnesty katsoo, että Libya ei ole inhimillinen paikka palautuksille. Yhteistyön jatkaminen maan rannikkovartioston kanssa on EU-hallituksilta häpeällistä toimintaa.

Qatar

Qatarin suurin ihmisoikeuskysymys vuonna 2019 oli siirtotyöläisten oikeudet. Maan työvoimasta arviolta noin 90 prosenttia koostuu siirtolaisista. Siirtotyöläisten puutteelliset oikeudet on nostettu tapetille Dohan yleisurheilukisojen ja vuoden 2022 jalkapallon MM-kisojen yhteydessä. Uusien stadionien rakennustöissä on kuollut eri arvioiden mukaan tuhansia rakennustyöntekijöitä.

Qatar on kansainvälisen painostuksen myötä ilmoittanut uudistuksista siirtotyöläisten aseman parantamiseksi. Todellisuudessa uudistusten toimeenpano ei ole ollut kattavaa, ja ulkomaalaiset työntekijät ovat edelleen alttiita hyväksikäytölle.

Yksi syy siirtotyöläisten vaikeaan tilanteeseen on Qatarissa laajasti käytetty kafala-järjestelmä, joka sitoo siirtotyöläiset työnantajaansa. Pahimmillaan työnantaja voi estää työntekijää irtisanoutumasta tai lähtemästä maasta. Amnesty on jo vuosia vaatinut Qatarin viranomaisia lakkauttamaan kafala-järjestelmän.

Kuukausien maksamattomat palkat ovat monissa tapauksissa johtaneet orjatyöhön. Moni siirtotyöläinen voi olla velkaantunut jo Qatariin saapuessaan kalliiden rekrytointi- ja matkakustannusten takia.

Lokakuussa Qatarin työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi selvityksen yhdessä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kanssa. Siinä todettiin, että ulkona työskentelevät ihmiset ovat vakavan lämpörasituksen kohteena ainakin neljä kuukautta vuodessa.

Qatarin sää on varsinkin kesäisin todella kostea ja kuuma – lämpötila voi herkästi nousta yli 50 asteeseen. Kesäisin 11.30-15.00 välisenä aikana ulkona työskentely on ainakin teoriassa kielletty. Selvityksen jälkeen Qatarin hallitus kertoi sulkeneensa ainakin 300 työmaata työaikaloukkausten takia.

Saudi-Arabia

Kruununprinssi Mohammed bin Salman on viime vuosina kiillottanut maan julkisuuskuvaa erilaisilla uudistuksilla, kuten myöntämällä naisille ajo-oikeuden. Uudistuksilla ei kuitenkaan ole ollut todellista vaikutusta maan ihmisoikeustilanteeseen: Saudi-Arabia syyllistyy jatkuvasti vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Sananvapaus, kokoontumisenvapaus sekä järjestäytymisen vapaus ovat edelleen yhä suuremmissa määrin tukahdutettuna.

Maassa on käytössä naisiin kohdistuva huoltajuusjärjestelmä, jossa naisen aviomies tai miespuolinen lähisukulainen päättää tämän asioista. Järjestelmään tehtiin viime vuonna muutamia muutoksia, ja nyt yli 21-vuotiaat saudinaiset saavat esimerkiksi hakea passia ja matkustaa ilman miehen lupaa.

Positiivisista muutoksista huolimatta lain edessä ja monissa käytännön asioissa naisia sorretaan edelleen järjestelmällisesti. Esimerkiksi avioliittoon, avioeroon ja perimiseen liittyvät lait syrjivät naisia vieläkin.

Myös ihmisoikeuspuolustajien elämä kuningaskunnassa on tehty käytännössä mahdottomaksi. Esimerkkinä loukkauksista on maassa toimiva räikeän epäoikeudenmukainen erikoistuomioistuin, jossa tuomioita langetetaan esimerkiksi kidutuksella saatujen valheellisten tunnustusten perusteella.

Erikoistuomioistuimessa käsitellään ihmisoikeuspuolustajiin, toimittajiin, taloustieteilijöihin, uskonnollisiin johtajiin ja aktivisteihin kohdistuvia syytteitä. Syytetyistä moni kuuluu maan shiiavähemmistöön.

Puolueiden, työmarkkinajärjestöjen tai ihmisoikeusryhmien perustamista ei ole sallittu. Tällaisia ryhmiä perustavia aktiiveja vangitaan. Myös kaikenlainen kokoontuminen, mukaan lukien rauhanomaiset mielenosoitukset, on sisäministeriön asetuksen nojalla kielletty.

Syyria

Syyriassa sotatoimet jatkuivat läpi viime vuoden. Aseellisen konfliktin osapuolet syyllistyivät vakaviin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin, kuten sotarikoksiin ja ihmisoikeus­loukkauksiin. Vuoden 2019 aikana tapahtuneet sotilaalliset hyökkäykset ajoivat lähes 600 000 ihmistä pois kodeistaan, pakottaen heidät asumaan väliaikaisissa ”leireissä” esimerkiksi kouluissa tai moskeijoissa.

Syyrian sodan osapuolia ovat muun muassa Syyrian hallitus liittolaisineen sekä Turkki ja sitä tukevat joukot. Myös itsehallinnolliset alueet sekä Yhdysvaltain johtama liittouma osallistuvat sotatoimiin.

Syyrian hallituksen joukot ovat Venäjän tuella hyökänneet siviilejä vastaan ja pommittaneet heitä aiheuttaen tuhansia kuolemia ja haavoittumisia. Hallituksen joukot ovat käyttäneet ilmaiskuja ja tykistötulta iskuissaan siviilikohteisiin kuten koteihin, kouluihin, leipomoihin ja sairaaloihin. He ovat myös omilla alueillaan estäneet humanitäärisen ja lääkinnällisen avun toimittamisen siviileille.

Yhdysvaltain johtama liittouma ei ole vieläkään tutkinut vuoden 2017 Isis-vastaisten pommitusten yhteydessä tapahtuneita siviilikuolemia. Myös muut aseelliset joukot ovat syyllistyneet rikoksiin. Ne ovat piirittäneet ja pommittaneet summittaisesti pääosin siviilialueita ja syyllistyneet sieppauksiin ja kiduttamisiin.

Vuoden 2019 loppuun mennessä Syyrian sota oli pakottanut liikkeelle 6,6 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Tämän lisäksi yli 5 miljoonaa ihmistä pakeni maansa hirvittäviä olosuhteita Syyrian ulkopuolelle. Viime vuonna Libanon, Turkki ja Jordania lopettivat pitkään jatkuneen pakolaisten vastaanottamisen ja jättivät turvaa hakevat ihmiset konfliktin armoille. Tälläkin hetkellä kymmenet tuhannet syyrialaiset elävät pakolaisleirien alkeellisissa olosuhteissa niin Syyriassa kuin naapurivaltioissakin.

Lue myös muut maanosa-raportit

Aasia

Aasian vuotta 2019 kuvaavat Hongkongin mielenosoitukset, Intian kansalaisuuslaki sekä uiguurien Kiinassa kohtaama vaino. Toki mukaan mahtui hyviäkin uutisia.

Afrikka

Lukuisten valtioiden turvallisuusjoukot syyllistyivät vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Mielipiteenvapautta rajoitettiin yli kahdessakymmenessä maassa.

Eurooppa

Laajalle levinneet mielenosoitukset ja epäinhimillinen turvapaikkapolitiikka kuvaavat Euroopan vuotta 2019.

Etelä- ja Pohjois-Amerikka

Epätasa-arvo, korruptio, rankaisemattomuus ja ympäristöongelmat yhdistivät monia valtioita ympäri Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa. alkuperäiskansat kohtasivat uhkailua ja häirintää.

Seuraa meitä: