Etusivu Maailman tila 2019 Eurooppa

Vuonna 2019 Euroopassa nähtiin laajoja mielenosoituksia muun muassa Ranskassa, Itävallassa, Puolassa, Romaniassa, Tsekissä sekä Unkarissa. Mielenosoituksissa puolustettiin muun muassa sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä oikeusjärjestelmää ja vastustettiin korruptiota. Ilmastotekoja vaativista marsseista tuli tuttu näky Euroopan suurissa kaupungeissa, myös Suomessa.

Oikeus kokoontumiseen ja mielipiteen ilmaisuun olivat koetuksella Ranskassa, Itävallassa ja Espanjassa. Esimerkiksi Ranskassa mielenosoituksia tukahdutettiin kohtuuttomalla voimalla ja kokoontumisvapautta rajoitettiin absurdeilla laeilla.

Euroopan unionin arvopohjaa ja oikeusvaltioperiaatetta kyseenalaistettiin erityisesti Puolassa ja Unkarissa, kun hallituksen toimet uhkasivat oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja rajoittivat kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia.

Euroopan turvapaikkapolitiikassa taas nähtiin useita esimerkkejä siitä, miten rajojen suojelu asetetaan ihmishenkien pelastamisen edelle. EU ei onnistunut luomaan järjestelmää, jossa vastuu turvapaikanhakijoista jaettaisiin jäsenmaiden kesken. Sen sijaan unioni jatkoi yhteistyötä Turkin ja Libyan kanssa, vaikka maiden vakavista ihmisoikeusloukkauksista on raportoitu laajasti.

Esimerkiksi Kreikan saarten pakolaisleirien kammottava tilanne on seurausta EU:n epäonnistuneesta turvapaikkapolitiikasta ja ihmisoikeuksien vastaisesta sopimuksesta Turkin kanssa. Leirit on mitoitettu 6000 ihmiselle, mutta vuoden 2019 aikana leirin asukasmäärä nousi 38 000 ihmiseen.

Myös Suomelle satoi moitteita turvapaikkalainsäädännöstä. Muun muassa uusintahakemusten rajoittaminen ja palautukset vaarallisiin maihin ovat epäkohtia, jotka vaativat pikaista korjausta. Toinen raportissa esiin nostettu ongelma Suomen ihmisoikeustilanteessa on syrjivä ja epäinhimillinen translaki.

Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa nähtiin mielenosoituksia. Erityisesti naisten oikeuksia, ympäristöasioita ja korruption lopettamista ajavat ryhmät vahvistuivat alueella viime vuonna. Useat valtiot Venäjästä Kazakstaniin rajoittivat kokoontumis- ja sananvapautta ankarasti. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta mielenosoituksiin vaadittiin viranomaisten lupa, ja yksittäisten ihmisen mielenilmaukset olivat pääsääntöisesti laittomia.

Euroopassa Valko-Venäjä oli ainoa valtio, jossa kuolemanrangaistus oli vielä käytössä. Vuonna 2019 maassa teloitettiin ainakin kaksi ihmistä, ja kuolemantuomioita langetettiin kolme kappaletta.

Espanja

Lokakuussa 2019 Espanjan korkein oikeus tuomitsi Katalonian itsenäisyyttä ajaneita viranhaltijoita ja järjestöjohtajia kansankiihotuksesta. Yhteensä kaksitoista Katalonian itsenäisyysliikkeen johtajaa sai 9-13 vuoden vankeustuomiot. Vaikka ei ole todisteita siitä, että oikeudenkäynnit olisivat olleet epäoikeudenmukaisia, kansankiihotusta ei ole selkeästi määritelty Espanjan rikoslaissa. Oikeus tulkitsi kansankiihotusta koskevaa lakia laveasti tavalla, joka rajoittaa mahdollisuutta ihmisoikeuksien harjoittamiseen.

Tuomioiden antamisen jälkeen Kataloniassa puhkesi useita mielenosoituksia. Vaikka niistä suurin osa oli rauhanomaisia, osa tilanteista eskaloitui väkivaltaiseksi. Ainakin 318 turvallisuusjoukkojen jäsentä loukkaantui. Lisäksi ainakin 367 mielenosoittajaa loukkaantui poliisin käyttäessä liiallista voimaa. Heistä neljä menetti näkönsä toisesta silmästä, kun poliisi ampui kumiluoteja hajottaakseen väkijoukot.

Kesäkuussa 2019 Espanjan korkein oikeus kovensi viiden miehen tuomioita maata kuohuttaneessa joukkoraiskaustapauksessa. Miehet saivat alun perin tuomiot pelkästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, eivätkä raiskauksesta. Perusteluiksi kerrottiin, että päihtymyksen alainen nainen ei ollut vastustellut tekoa, eikä väkivaltaa siten tarvinnut käyttää. Absurdi perustelu johti laajoihin mielenosoituksiin, ja nyt maassa onkin käsittelyssä lakiuudistus, joka muuttaisi raiskauksen määritelmän suostumusperustaiseksi.

Vaikka pieniä edistysaskeleita otettiin, naisiin kohdistuva väkivalta oli Espanjassa edelleen vakava ongelma. Vuoden 2019 aikana 55 naista ja kolme lasta kuoli lähisuhdeväkivallan seurauksena.

Iso-Britannia

Terrorismin vastaisten lakien nojalla rajoitettiin ihmisoikeuksia, ja uusi terrorismin vastainen laki määrittelee rikokseksi esimerkiksi terrorismia tukevan mielipiteen tai uskomuksen ilmaisemisen tai ”terrorismiin liittyvän” materiaalin katselemisen internetissä.

Terrorismin vastaisten lakien nojalla on myös tuomittu aktivisteja väkivallattoman vastarinnan harjoittamisesta. Helmikuussa turvapaikanhakijoiden palautuksia vastustavat ”Stansted 15” -ryhmänä tunnetut aktivistit tuomittiin ehdollisiin rangaistuksiin tai yhdyskuntapalveluun terrorismin vastaisen, lentoturvallisuutta koskevan lain nojalla heidän estettyään palautuslentoa lähtemästä.

Tiedustelupalvelujen ja armeijan edustajia ei ole saatu vastuuseen muun muassa Irakissa vuosina 2003-2009 tapahtuneesta kidutuksesta.

Iso-Britanniassa perheenyhdistämisen rajoitukset estävät useita pakolaisperheitä elämästä yhdessä. Pakolaiset eivät saa yli 18-vuotiaita lapsiaan luokseen. Lisäksi Iso-Britannia on yksi ainoita maita Euroopassa, jossa yksin saapuneilla lapsilla ei ole mahdollisuutta perheenyhdistämiseen.

Britannian EU-eron vaikutukset esimerkiksi maan sitoutumiseen Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja pakolaislasten perheenyhdistämiseen eivät vielä ole tiedossa.

Vuoden 2019 hyvät uutiset tulivat Pohjois-Irlannista. Lokakuussa maassa astui voimaan laki, joka laillisti samaa sukupuolta olevien avioliitot tammikuusta 2020 alkaen. Myös Pohjois-Irlannin seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksissa otettiin askel eteenpäin, kun lokakuussa 2019 abortit laillistettiin ja kaikki aiheeseen liittyvät avoinna olevat rikossyytteet hylättiin.

Irlanti

Irlannista saimme hyviä uutisia vuonna 2019, kun abortit laajemmin mahdollistava lainsäädäntö astui voimaan 1. tammikuuta. Sen turvin abortteja on nyt mahdollista saada maksutta julkisen terveydenhuollon piirissä. Aiemmin raskaudenkeskeytys sallittiin vain, jos raskaana olevan henkilön henki oli “suuressa vaarassa”. Esimerkiksi raiskaus- ja insestitapauksissa aborttia ei sallittu.

Parannettavaa kuitenkin vielä löytyy. Pakollinen kolmen päivän odotusjakso, ja esimerkiksi terveydenhuoltoammattilaisten mahdollisuus kieltäytyä abortin tekemisestä omantunnonsyistä rajoittivat abortin saamista. Lisäksi Irlannin 19:sta synnytyssairaalasta vain kymmenen tarjosi aborttipalveluita.

Italia

Italia yritti kaikin voimin estää ihmisten auttamisen Välimerellä. Sisäministeri antoi määräyksiä, joilla pyritiin estämään kansalaisjärjestöjen pelastustoiminta merellä kieltämällä laivojen pääsy Italian satamiin. YK:n asiantuntijat tuomitsivat kansalaisjärjestöjen pelastustoiminnan kriminalisoinnin. Asiantuntijoiden varoituksista huolimatta Italiassa tuli kesällä voimaan laki, joka kieltää pelastusalusten rantautumisen.

Pakolaisia auttavat pelastusalukset joutuivat joskus seilaamaan kansainvälisillä vesillä useita viikkoja pelastetut ihmiset kyydissään. Kesäkuussa 2019 Sea Watch 3 -aluksen kapteeni pidätettiin, koska hän päätti rantautua kielloista huolimatta. Heinäkuussa tutkintaa johtava tuomari vapautti kapteenin ja totesi, että tämä toimi pakon edessä ja noudattaakseen kansainvälisiä sopimuksia.

Pysäyttääkseen maahan pyrkivät pakolaiset Italia jatkoi yhteistyötä Libyan viranomaisten kanssa. Marraskuussa Italia lahjoitti kymmenen uutta moottorivenettä Libyan rannikkovartioston käyttöön, ja järjesti heille koulutuksia. Arvioiden mukaan jopa yli 9000 pakolaisen matka katkaistiin merellä ja heidät palautettiin Libyaan. Libyassa pakolaisia pidettiin epäinhimillisissä oloissa lukuisissa pidätyskeskuksissa.

Kreikka

Järkyttävä tilanne Kreikan pakolaisleireillä ei parantunut vuoden 2019 aikana. Tuhannet naiset, miehet ja lapset ovat edelleen loukussa Kreikan saarilla odottaessaan turvapaikkahakemustensa käsittelyä.

Joulukuussa 2019 saarilla oleskeli yli 40 000 ihmistä, joista 35 prosenttia on lapsia. Esimerkiksi Samoksella saaren leirien kapasiteetti ylittyy 11-kertaisesti. Haavoittuvassa asemassa ovat erityisesti naiset ja lapset. Vuonna 2019 Morian pakolaisleirillä kuoli kolme lasta, ja Lääkärit ilman rajoja-järjestön mukaan useilla lapsilla on mielenterveysongelmia. Sadat lapset eivät voi käydä edes koulua leirien alkeellisissa olosuhteissa.

Lisäksi pakolaisten auttajia häiritään. Kreikan viranomaiset pidättivät pelastustyöntekijä Sarah Mardinin ja hänen kollegansa Seán Binderin, koska he auttoivat meren ylittäneitä pakolaisia Lesboksen saarella. Mardinia ja Binderia syytetään laittoman maahantulon järjestämisestä ja vakoilusta. Heitä voi odottaa jopa 25 vuoden vankeustuomio.

Kreikasta kuului kuitenkin myös hyviä uutisia: kesäkuussa 2019 maan parlamentti hyväksyi uudistuksen suostumusperustaisesta raiskauslainsäädännöstä. Näin Kreikasta tuli yhdeksäs Euroopan maa, jossa raiskaus määritellään suostumuksen puutteen kautta.

Puola

Puolassa vuosi 2019 alkoi suru-uutisella, kun Gdańskin kaupungin pormestari Paweł Adamowicz puukotettiin vuosittaisen hyväntekeväisyystapahtuman yhteydessä. Adamowicz kuoli saamiinsa vammoihin. Hänet tunnettiin tuestaan sateenkaariväestölle ja turvapaikanhakijoille sekä siirtolaisille.

Huonoja uutisia kuului myös muualta maasta. Puolassa oikeuslaitoksen itsenäisyys on hataralla pohjalla, ja esimerkiksi uusien tuomareiden nimittäminen on poliittisesti kontrolloitua. EU:n tuomioistuin on linjannut, että uudet lait, joilla oikeuslaitos on pyritty saamaan hallituksen ohjaukseen, rikkovat EU-oikeutta. EU-tuomioistuin on puuttunut myös puolalaisten tuomioistuinten kurinpitojärjestelmän epäkohtiin.

Ne tuomarit ja syyttäjät, jotka puolustivat itsenäistä oikeuslaitosta, joutuivat poliittisten kurinpitomenettelyiden kohteeksi. Uutisissa ja sosiaalisessa mediassa alkanut lokakampanja kohdistui oikeusturvaa puolustaneisiin tuomareihin ja jatkui läpi vuoden.

Myöskään sateenkaariväestön tilanne Puolassa ei anna aihetta juhlaan. Heinäkuussa 2019 Białystokin kaupungissa järjestettiin kaupungin ensimmäinen Pride-kulkue. Poliisin arvioiden mukaan kulkueeseen osallistui noin 1000 ihmistä. Heitä vastaan hyökkäsi noin 4000 vastamielenosoittajaa, jotka heittelivät paukkupommeja, kiviä ja kananmunia kohti kulkuetta. He myös huusivat loukkauksia ja jopa pahoinpitelivät ihmisiä. Tapahtumat herättivät epäilyksiä siitä, että poliisi ei kunnolla suojannut Pride-kulkuetta.

Ranska

Tuhansia mielenosoittajia pidätettiin ja syytettiin rikoksista mielivaltaisesti viranomaisten käyttäessä epämääräisesti muotoiltuja lakeja mielenosoitusten estämiseen. Kokoontumisvapautta rajoittavien lakien lisäksi viranomaiset pyrkivät sammuttamaan mielenosoituksia kohtuuttomalla voimalla.

Elinkustannusten nousua vastustavat keltaliivit aloittivat maanlaajuiset mielenosoitukset loppuvuodesta 2018. Myöhemmin Ranskan kaduilla on nähty myös ilmastomarsseja ja eläkeuudistuksia vastustavia mielenosoituksia.

Marraskuun 2018 ja kesäkuun 2019 välisenä aikana lähes 11 000 mielenosoittajaa joutui tutkintavankeuteen. Syytteitä nostettiin 6 243 ihmistä vastaan, ja heistä 3 163 sai lopulta tuomion. Yli 1200 ihmistä sai tuomionsa erittäin hatarin perustein. Esimerkiksi viranomaisten halventaminen ja kasvojen peittäminen olivat tuomittavia rikoksia. Amnesty katsoo, että nämä mielivaltaiset pidätykset ja syytteet loukkaavat oikeutta ilmaisun- ja kokoontumisvapauteen.

Lisäksi Ranska jatkoi asekauppaa Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin huolimatta siitä, että aseita voidaan käyttää ihmisoikeusloukkauksiin siviilejä vastaan Jemenissä. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) mukaan Ranska oli maailman kolmanneksi suurin aseiden viejä vuonna 2019.

Suomi

Marraskuussa 2019 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) teki historiallisen päätöksen, jonka mukaan Suomi rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen ydinartikloja. Päätös annettiin tilanteesta, jossa Suomi palautti Irakiin turvapaikanhakijan, joka surmattiin kolme viikkoa paluunsa jälkeen.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen ydinartiklat suojaavat oikeutta elämään ja kieltävät kidutuksen sekä epäinhimillisen kohtelun. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen katsottiin rikkoneen elämää suojelevaa artiklaa. EIT puuttui Suomen turvapaikkapäätöksiin uudelleen helmikuussa 2020, kun se keskeytti irakilaisperheen palauttamisen Suomesta Irakiin.

Suomen turvapaikkalakeja ja -käytäntöjä heikennettiin systemaattisesti edellisen hallituskauden aikana. EIT:n päätös on osoitus turvapaikkajärjestelmän rapautumisesta. Vuonna 2019 turvapaikanhakijoiden oikeuksia kavennettiin entisestään, kun hallitus pyrki rajaamaan uusintahakemusten tekoa.

Toinen iso ongelma Suomen ihmisoikeustilanteessa on, että maamme translaki loukkaa yhä transihmisten oikeuksia. Sukupuolen juridinen vahvistaminen on mahdollista vain, jos ihminen on vähintään 18-vuotias, lisääntymiskyvytön ja saanut diagnoosin mielenterveyden häiriöstä. Nykyinen hallitus on luvannut uudistaa translain, mutta toistaiseksi muutoksia ei ole saatu aikaan.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä otettiin varovaisia edistysaskelia, kun Suomeen perustettiin kolme uutta tukikeskusta seksuaalista väkivaltaa kokeneille. Silti resurssit ovat yhä puutteelliset: väkivaltaa kokeneiden tukipalvelut eivät ole maantieteellisesti kattavia eikä esimerkiksi turvakotipaikkoja ole riittävästi.

Myös raiskauslainsäädäntö odottaa uudistustaan, jotta raiskaus määriteltäisiin suostumuksen puutteen perusteella. Raiskaus määritellään edelleen väkivallan käytön, uhkauksen tai uhrin “avuttoman tilan” perusteella.

Lisäksi Amnestyn mukaan Suomen käytännöt asepalveluksesta kieltäytyvien suhteen ovat luonteeltaan rankaisevia ja syrjiviä. On kohtuutonta, että siviilipalveluksen kesto (347 päivää) on kaksi kertaa pidempi kuin lyhyin mahdollinen asepalvelus (165 päivää). Huhtikuussa 2019 tehdyn lakimuutoksen seurauksena totaalikieltäytyjien tuomitseminen vapausrangaistuksiin tuli jälleen mahdolliseksi.

Turkki

Turkki hyökkäsi Syyrian koillisosan kurdialueille lokakuussa 2019, tarkoituksenaan perustaa rajalle 32 kilometriä leveä “suojavyöhyke”. Turkin armeija ja sen rinnalla taistelleet syyrialaiset asejoukot syyllistyivät kaksi viikkoa kestäneen hyökkäyksen aikana sotarikoksiin, kuten iskuihin siviilikohteita vastaan.

Sadat sotilasoperaatiota kritisoineet joutuivat viranomaisten hampaisiin: yli 800:aa sosiaalisen median tiliä tutkittiin hyökkäykseen liittyvän “rikollisen sisällön jakamisesta”. Satoja ihmisiä otettiin kiinni, ja ainakin 24 määrättiin tutkintavankeuteen.

Turkki tukahduttaakin maassa nousevia kriittisiä ääniä laajamittaisesti. Useat toimittajat, ihmisoikeuspuolustajat ja aktivistit joutuivat telkien taakse pitkiksi ja määrittelemättömiksi ajoiksi, kun Turkki pitää heitä tutkintavankeudessa ja lykkää oikeudenkäyntejä kerta toisensa jälkeen. Myös kokoontumis- ja sananvapautta on rajoitettu maassa ankarasti.

Myös Turkissa toimivia ihmisoikeuspuolustajia vainottiin. Niin kutsutussa Büyükada- oikeudenkäynnissä syytetyt 11 ihmisoikeuspuolustajaa odottavat edelleen useasti siirrettyä käsittelyään. Ryhmään kohdistuu kokoelma perusteettomia terrorismisyytteitä, ja pahimmassa tapauksessa tuomiot voivat olla 15 vuoden mittaisia. Syytettyjen joukossa on muun muassa Taner Kılıç, Amnestyn Turkin osaston entinen puheenjohtaja.

Vuoden 2016 vallankaappausyrityksen yhteydessä mielivaltaisesti erotetut kunnallisen sektorin työntekijät (kuten monet akateemikot, sotilaat, poliisit, opettajat ja lääkärit) eivät edelleenkään saaneet palata töihin. Näille yli 115 000 ihmiselle ei myöskään myönnetty passeja. Monet heistä kertoivat kärsivänsä köyhyyden lisäksi stigmatisoinnista, koska hallituksen päätöksissä heillä väitetään olevan yhteyksiä terroristijärjestöihin.

Turkissa oleskeli edelleen eniten pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koko maailmassa. Pelkästään Syyriasta paenneita on Turkissa 3,6 miljoonaa, ja muista maista ihmisiä on saapunut noin 400 000.

Heinä- ja lokakuun välisenä aikana ainakin 20 syyrialaista pakkopalautettiin luoteis-Syyriaan. Virallisia lukuja Turkin tekemistä pakkopalautuksista ei ole, mutta Amnestyn saamien tietojen mukaan palautettujen kokonaismäärä oli lähempänä sataa. Raporttien mukaan Turkin poliisi on pahoinpidellyt, uhkaillut ja harhaanjohtanut syyrialaisia, ja pakottanut heidät allekirjoittamaan lomakkeita, joissa he lupaavat palata “vapaaehtoisesti”. Kaikki tämä tehtiin ennen Turkin lokakuussa alkanutta hyökkäystä. Turkin viranomaiset ovat kiistäneet kaikki syytökset: he väittävät jopa 315 000 syyrialaisen palanneen maahan vapaaehtoisesti.

Unkari

Unkarin hallinnon kovat otteet ovat vyöryneet jokaiseen yhteiskunnan kolkkaan. Pääministeri Viktor Orbánin noustua valtaan vuonna 2010 alkoi tapahtua: Media alistettiin valtion valvontaan ja vaaleja koskeva lainsäädäntö vaalipiireistä lähtien laitettiin uusiksi. Näin valta pystytään säilyttämään Orbánin johtamalla Fidesz-puolueella. Fidesz on muuttanut myös perustuslakia liki vuosittain. Tämä on mahdollista maan vaalitavan takaamaan kahden kolmanneksen enemmistön turvin.

Vuonna 2019 hallitus tiukensi otettaan esimerkiksi oikeuslaitoksesta, yliopistoista ja mediasta. Järjestöjen toimia rajoittavat lait ja hallituksen masinoima lokakampanja hankaloittivat kansalaisyhteiskunnan toimintaa.

Tammikuussa 2019 maassa protestoitiin edellisenä vuonna säädettyä “orjalakia” vastaan. Laki mahdollistaa ylimääräisten ylitöiden teettämisen, sekä ylityöpalkkojen maksamisen jopa kolmen vuoden viiveellä.

Syyskuussa 2019 hallitus pidensi “massamaahanmuutosta johtuvaa kriisitilaa” puolella vuodella. Niin kutsuttu kriisitila on ollut voimassa vuodesta 2015 lähtien, ja se antaa esimerkiksi poliisille ja armeijalle laajat valtuudet.

Unkarin hälyttävän oikeusvaltiotilanteen vuoksi käynnissä on myös Euroopan parlamentin aloitteesta vuonna 2018 aloitettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan mukainen menettely. EU epäilee, että Unkari on suuressa vaarassa rikkoa Euroopan unionin perusarvoja.

Maaliskuussa 2020 Unkarin parlamentti saattoi koronapandemian varjolla voimaan hätätilalait, jotka siirtävät kaiken toimeenpano- ja lainsäädäntövallan Orbánin hallitukselle ilman määräaikaa.

Venäjä

Presidentti Vladimir Putin on pitänyt Venäjällä valtaa jo 20 vuoden ajan. Putinin aikana maassa on heikennetty perustavanlaatuisia oikeuksia. Poliisiasemilla ja vankiloissa on todistettu kidutusta ja valtion johdolla syyllistytään homofobiaan ja äärimmäiseen väkivaltaan seksuaalivähemmistöjä kohtaan Tšetšeniassa. Venäjä on myös vastuussa lukuisista ihmisoikeusloukkauksista Ukrainassa. Ihmisoikeuspuolustajia ja kansalaisjärjestöjä häiritään ja luokitellaan “ulkomaalaisiksi agenteiksi”.

Venäjän viranomaisilla on pitkä historia myös sananvapauden rajoittamisessa. Maa kontrolloi kaikkia tiedotusvälineitä ja syytteitä nostetaan erikoisin perustein. Esimerkiksi “HLBTI-propaganda”, “separatismin edistäminen” tai “uskonnollisten tunteiden loukkaaminen” kuuluvat kaikki viranomaisten syytepalettiin. Yksittäisiä toimittajia häiritään myös muilla tekaistuilla syytteillä. Näitä ovat esimerkiksi terrorismin rahoittaminen tai huumekauppa.

Yksi syytetyistä toimittajista on Svetlana Prokopjeva. Hän esitti radio-ohjelmassa ajatuksen siitä, että nuorten radikalisoituminen voisi johtua Venäjän viranomaisten pyrkimyksistä tukahduttaa kaikenlaiset kriittiset äänet ja mielenilmaukset.
Helmikuussa 2019 viranomaiset avasivat rikostutkinnan Prokopjevan kommenteista. Kommenttien katsottiin olevan “terrorismin puolustamista”.

Seuraavana päivänä viranomaiset tekivät kotietsinnän Prokopjevan kotiin. Hänen tietokoneensa, puhelimensa ja muu tietotekniikka takavarikoitiin. Useita kuukausia myöhemmin myös hänen pankkitilinsä jäädytettiin. Yli vuosi kotietsinnän jälkeen Svetlana ei edelleenkään saa avata pankkitiliä tai matkustaa kotikaupunkinsa ulkopuolelle.

Lisäksi Venäjän viranomaiset käyttävät terrorismilainsäädäntöä ja rikosoikeudenkäyntejä systemaattisesti painostaakseen ja hiljentääkseen hallitukseen kriittisesti suhtautuvat poliittiset äänet. Toistuviin lainsäädännön väärinkäytöksiin poliittisten oikeuksien polkemiseksi ovat kiinnittäneet huomiota lukuista ihmisoikeusjärjestöt niin Venäjällä kuin kansainvälisestikin.

Vuonna 2019 Moskovassa nähtiin suurimmat mielenosoitukset vuosiin. Ihmiset kokoontuivat kaduille protestoimaan Moskovan kunnallisvaaleja, joissa viranomaiset jättivät useita oppositioehdokkaita rekisteröimättä.

Heinä-elokuun välillä Moskovassa pidätettiin yli 2600 mielenosoittajaa. Poliisi tukahdutti rauhanomaisia mielenosoituksia kohtuuttomalla voimalla, joka kohdistui mielenosoittajien lisäksi myös satunnaisiin ohikulkijoihin. Vaikka todisteita mielivaltaisista pidätyksistä ja liiallisesta voimankäytöstä on useita, yhtäkään tapausta ei Amnestyn tietojen mukaan ole viranomaisten toimesta tutkittu.

Rauhanomaisia mielenosoittajia on myös tuomittu useiden vuosien vankeuteen lain perusteella, joka kriminalisoi toistuvat mielenilmauksia koskevien sääntöjen rikkomukset, joista yksittäisinä tekoina saisi yleensä sakkorangaistuksen.

Ihmisoikeuspuolustajien hiljentämistä jatkettiin uhkailulla, oikeudellisilla keinoilla, mustamaalauksella ja väkivallalla. “Ulkomaisten agenttien” ja “ei-toivottujen järjestöjen” lait vaikeuttivat kansalaisjärjestöjen toimintaa ja niiden nojalla syytettiin rikoksista useita aktivisteja.

Tšetšenialainen pitkän linjan ihmisoikeuspuolustaja Oyub Titiev tuomittiin maaliskuussa tekaistujen huumesyytteiden nojalla neljän vuoden vankeuteen. Hänet vapautettiin ehdonalaiseen kesäkuussa, hänen oltuaan pidätettynä vuoden 2018 alusta.

Krimin tataareihin kuuluvia ihmisoikeuspuolustajia on tuomittu tekaistujen terrorismisyytteiden nojalla. Ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä ei tutkittu tehokkaasti, ja esimerkiksi Natalia Estemirovan vuonna 2009 tapahtunut murha on edelleen selvittämättä.

Lue myös muut maanosa-raportit

Aasia

Aasian vuotta 2019 kuvaavat Hongkongin mielenosoitukset, Intian kansalaisuuslaki sekä uiguurien Kiinassa kohtaama vaino. Toki mukaan mahtui hyviäkin uutisia.

Afrikka

Lukuisten valtioiden turvallisuusjoukot syyllistyivät vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Mielipiteenvapautta rajoitettiin yli kahdessakymmenessä maassa.

Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka

Aseelliset konfliktit, väkivallalla tukahdutetut mielenosoitukset ja kapeneva sananvapaus vaikeuttivat miljoonien ihmisten elämää aina Iranista Jemeniin.

Etelä- ja Pohjois-Amerikka

Epätasa-arvo, korruptio, rankaisemattomuus ja ympäristöongelmat yhdistivät monia valtioita ympäri Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa. Alkuperäiskansat kohtasivat uhkailua ja häirintää.

Seuraa meitä: