Etusivu Maailman tila 2019 Etelä- ja Pohjois-Amerikka

Epätasa-arvo, korruptio, rankaisemattomuus ja ympäristöongelmat yhdistivät monia valtioita ympäri Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa. Muualla maailmassa nähtyjä suurmielenosoituksia järjestettiin myös useissa valtioissa. Valitettavasti mielenosoituksia hiljennettiin väkivallalla: vuonna 2019 ainakin 210 ihmistä kuoli väkivaltaisesti mielenosoitusten yhteydessä.

Amerikka oli edelleen maailman vaarallisin alue ihmisoikeuspuolustajille ja toimittajille. Vuonna 2019 Amerikassa tapettiin 208 ihmisoikeuspuolustajaa, ja monia muita vainottiin, uhkailtiin ja pidätettiin. Meksikossa ainakin kymmenen toimittajaa tapettiin heidän työnsä vuoksi.

Alkuperäiskansat kohtasivat niin ikään uhkailua, häirintää ja hyökkäyksiä useissa eri maissa. Perussa säädettiin uusia lakeja, jotka heikensivät alkuperäiskansojen maa- ja alueoikeuksia. Brasiliassa yritysten tunkeutumista alkuperäiskansojen maille esimerkiksi hakkuu- ja karjankasvatustarkoituksissa katsottiin usein läpi sormien.

Naisten tilanne etenkin Latinalaisessa Amerikassa parani tietyiltä osin. Etenkin nuoremmat sukupolvet, aina Chilestä Yhdysvaltoihin, kannattivat naisten oikeuksia äänekkäästi, ja näitä oikeuksia ajavia ryhmiä näkyi yhä enemmän. Chileläisen Las Tesis -ryhmän feministinen protestilaulu ”Un violador en tu camino” (Raiskaaja polullasi) levisi ympäri maailmaa.

Ongelmat ovat kuitenkin edelleen isoja. Naisiin kohdistuva väkivalta on laajalle levinnyttä. Vuonna 2019 Latinalaisessa Amerikassa ainakin 3500 naista tapettiin vain siksi, että he olivat naisia. Todellisuudessa luku on paljon suurempi – vain kymmenen maata keräsi dataa tapoista, joissa tekijänä oli nykyinen tai entinen kumppani.

Myös seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ovat useissa maissa heikolla pohjalla. Tutkimusten mukaan ankarat aborttirajoitukset eivät vähennä aborttien määrää, vaan pakottavat raskaana olevat naiset etsimään vaarallisia vaihtoehtoja.

Latinalaisessa Amerikassa yli 97 prosenttia lisääntymisikäisistä naisista elää maassa, jossa oikeutta aborttiin on rajoitettu tai sitä ei ole lainkaan saatavilla. Lisäksi YK:n väestörahaston (UNFPA) mukaan mukaan Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla on maailman toiseksi eniten alaikäisten raskauksia. Esimerkiksi Argentiinassa joka kolmas tunti alle 15-vuotias tyttö synnyttää lapsen.

Brasilia

Presidentti Jair Bolsonaron avoimesti ihmisoikeusvastainen retoriikka pantiin valitettavasti monelta osin täytäntöön Brasiliassa vuonna 2019.

Maassa tehtiin useita korruptioon ja yleiseen turvallisuuteen liittyviä lakiehdotuksia, asetuksia ja määräyksiä. Määräyksiin on sisällytetty pykäliä, joilla voitaisiin oikeuttaa viranomaisten kuolettavan voiman käyttö itsepuolustuksen varjolla. Lisäksi aselainsäädäntöä höllättiin monin paikoin.

Tammi- ja heinäkuun välisenä aikana poliisi tappoi 1249 ihmistä Rio de Janeirossa. Maaliskuussa 2019 tuli kuluneeksi vuosi Marielle Francon murhasta. Franco oli Rio de Janeiron kunnanvaltuutettu ja aktivisti, joka puolusti äänekkäästi muun muassa naisten, vähävaraisten ja sateenkaari-ihmisten asemaa. Vuosi Francon murhan jälkeen Rio de Janeiron poliisi pidätti kaksi entistä poliisia, Ronie Lessan ja Elcio de Queirozin, murhasta epäiltynä. Lisätutkimuksia murhan syistä ja sen järjestäneistä kuitenkin tarvitaan edelleen.

Amazonin sademetsäkriisi oli kenties näkyvin esimerkki maan ongelmista vuonna 2019. Riippumattomia tutkimuksia tai muita yrityksiä saada metsiä polttaneita vastuuseen ei ole edelleenkään nähty.

Amazonin tuhoisat palot olivat oire suuremmasta kriisistä, jossa laittomat hakkuut ja maiden haltuunotot näyttelevät isoa roolia. Marraskuussa presidentti Bolsonaro totesi, että odottaa sademetsän tuhoamisen jatkuvan. Bolsonaro on vaalilupauksissaan väläytellyt Amazonin avaamista maataloudelle ja kaivostoiminnalle.

Meksiko

Vielä vuoden 2019 alussa Meksikon viranomaiset myönsivät tuhansia humanitaarisia viisumeita Keski-Amerikasta saapuneille ihmisille. Kesäkuuhun mennessä linjaus kuitenkin kumottiin ja tuhansien viisumien sijaan Meksiko lähetti tuhansia kansalliskaartilaisia Guatemalan vastaiselle rajalle. Tämä oli seurausta Yhdysvaltojen uhkailusta korottaa Meksikon tullimaksuja, jos maahanmuuttolinjausta ei kovennettaisi.

Meksikon koventunut, epäinhimillinen maahanmuuttopolitiikka johti siihen, että kymmenettuhannet ihmiset päätyivät meksikolaisiin vastaanottokeskuksiin. Viime vuonna ainakin 51 000 lasta oli pidätettyinä näissä keskuksissa sekä Meksikon lakien että kansainvälisten sopimusten vastaisesti.

Lisäksi maa vastaanotti yli 50 000 ihmistä Yhdysvalloista ”Remain in Mexico”-politiikan takia. Linjaus tarkoittaa, että Yhdysvalloista turvapaikkaa hakevat joutuvat odottamaan hakemuksensa käsittelyä Meksikossa.

Kuten muuallakin Latinalaisessa Amerikassa, naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ongelma myös Meksikossa. Vuoden aikana tutkittiin 1006 sukupuoleen perustuvaa tappoa. Riittävän tarkkoja ja uusia lukuja sukupuolittuneesta väkivallasta ei kuitenkaan ole saatavilla. Viimeisimmät viralliset arviot vuodelta 2016 osoittavat, että 66 prosenttia yli 15-vuotiaista tytöistä ja naisista kokee sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ainakin kerran elämässään. Viranomaiset eivät myöskään usein onnistu tutkimaan näitä rikoksia, ja syylliset joutuvat harvoin oikeuden eteen.

Ilmapiiri auttamistyöhön ei myöskään ole paras mahdollinen: esimerkiksi maan presidentti Andres Manuel Lopez Obrador on julkisesti vähätellyt järjestöjen tekemää työtä. Obrador myös perui valtion rahoitusta järjestöiltä, jotka tekivät töitä esimerkiksi pakolaisten, naisiin kohdistuvan väkivallan tai ihmisoikeuksien parissa. Ihmisoikeuspuolustajia uhkailtiin, häirittiin, ja heihin kohdistettiin hyökkäyksiä. Ainakin 23 ihmisoikeuspuolustajaa tapettiin vuonna 2019 – 14 heistä oli ympäristöaktivisteja. Viranomaiset eivät juuri edistäneet näiden tappojen tutkintaa.

Myös tahdonvastaiset katoamiset ovat edelleen ongelma. Vuosien varrella Meksikossa on kadonnut kaikkiaan yli 61 000 ihmistä.

Venezuela

Venezuelan ennenkuulumaton ihmisoikeuskriisi jatkui vakavana. Laittomat teloitukset, mielivaltaiset pidätykset sekä virkavallan suhteeton voimankäyttö jatkuivat osana maan yritystä hiljentää kriittiset äänet.

Oikeusjärjestelmä oli täysin kykenemätön saattamaan syyllisiä vastuuseen. Useita siviilejä syytettiin sotaoikeudessa. Oikeutta oli kuitenkin liki mahdotonta hakea oikeusistuinten riippumattomuuden puutteen vuoksi. 

Yleisesti Venezuelassa on vakava pula ruuasta, lääkkeistä, vedestä ja sähköstä. YK:n mukaan jopa seitsemän miljoonaa venezuelalaista on humanitaarisen avun tarpeessa. Muutaman viime vuoden aikana 4,8 miljoonaa ihmistä – siis peräti 14 prosenttia maan väestöstä – pakeni maan vaikeita olosuhteita ja haki turvaa ulkomailta. 

Virallisten lukujen mukaan ainakin 606 000 venezuelalaista on hakenut turvapaikkaa. Hakemuksia tehtiin eniten Peruun, Brasiliaan ja Yhdysvaltoihin.

Ihmisoikeuspuolustajia vainottiin. Presidentti Nicolás Maduron hallitus tekee kaikkensa tukahduttaakseen mieltään osoittavat: esimerkiksi tammikuun mielenosoituksissa viranomaiset pidättivät 770 ihmistä yhden päivän aikana. Myöskään väkivallalta ei säästytty: tammi-toukokuun aikana yhteensä 66 ihmistä menetti henkensä mielenosoituksissa viranomaisten liiallisen voimankäytön takia.

Maan laajat ongelmat heijastuvat myös terveyteen. Venezuelassa kuoli neljässä kuukaudessa yli 1000 ihmistä sairaalatarvikkeiden puuttumisen vuoksi. Maan 300 000 HIV-potilaasta yli 70 prosenttia kärsi lääkkeiden heikosta saatavuudesta. Myös seksuaalioikeudet ovat heikentyneet: esimerkiksi nuoruusiän raskaudet lisääntyivät 65 prosentilla vuodesta 2015 lähtien.

Yhdysvallat

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinto teki hallaa ihmisoikeuksille niin sisä- kuin ulkopolitiikassakin. Kansallisella tasolla Trump ajoi uudistuksia, joilla heikennettiin muun muassa seksuaali-, lisääntymis- ja sateenkaarioikeuksia.

Abortteja vastaan taisteltiin sekä liittovaltion sekä osavaltioiden tasolla. Yhdysvalloissa äitiyskuolleisuus on jo nyt kehittyneeksi maaksi harvinaisen korkealla tasolla. Aborttien hankaloittamisen pelätään nostavan näitä lukuja entisestään.

Maan Meksikon-rajalla rikottiin kansainvälisiä sopimuksia, kun turvapaikkaa hakevia ihmisiä vangittiin ja käännytettiin takaisin. Yhteensä kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita on käännytetty pois maan rajalta.

Yli 50 000 ihmistä on pakotettu oleilemaan Meksikossa sillä aikaa, kun he odottavat turvapaikkahakemuksensa käsittelyä. Käsittely voi pahimmillaan kestää useita kuukausia tai jopa vuosia. Yhdysvallat on myös saanut laajaa kritiikkiä siitä, että se vangitsee yksin saapuneita lapsia pitkittyneiksi ja määrittelemättömiksi ajanjaksoiksi. Perheitä erotetaan mielivaltaisesti, väkisin sekä ilman tietoa vangitsemisen pituudesta. Osa pysyy vangittuna useita vuosia ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauteen, sillä maahanmuuttoviranomaiset antavat ehdonalaishakemuksiin kielteisiä päätöksiä kuin liukuhihnalta.

Kansainvälisten sopimusten vastaisesti myös neljäkymmentä vankia viruu edelleen Guantanamo Bayn vankilassa Kuubassa. Kaikki heistä kärsivät lääketieteellisen avun puutteesta. Yhdysvaltalaisten kidutuksesta selvinneet eivät ole myöskään saaneet kuntouttavaa apua ongelmiinsa. Lisäksi seitsemän Guantanamo-vankia on viety sotaoikeuteen, vaikka siviilien syyttäminen sotaoikeudessa on vastoin kansainvälisiä lakeja.

Yhdysvalloissa on edelleen käytössä kuolemanrangaistus. Maassa teloitettiin 22 ihmistä vuonna 2019. Yhdysvallat on vuoden 1977 jälkeen teloittanut yli 1500 ihmistä. Heistä yli 100 on teloitettu viimeisen neljän vuoden aikana.

Lue myös muut maanosa-raportit

Eurooppa

Laajalle levinneet mielenosoitukset ja epäinhimillinen turvapaikkapolitiikka kuvaavat Euroopan vuotta 2019.

Aasia

Aasian vuotta 2019 kuvaavat Hongkongin mielenosoitukset, Intian kansalaisuuslaki sekä uiguurien Kiinassa kohtaama vaino. Toki mukaan mahtui hyviäkin uutisia.

Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka

Aseelliset konfliktit, väkivallalla tukahdutetut mielenosoitukset ja kapeneva sananvapaus vaikeuttivat miljoonien ihmisten elämää aina Iranista Jemeniin.

Afrikka

Lukuisten valtioiden turvallisuusjoukot syyllistyivät vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Mielipiteenvapautta rajoitettiin yli kahdessakymmenessä maassa.

Seuraa meitä: