Etusivu Maailman tila 2019 Afrikka

Pitkittyneet konfliktit esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa, Sudanissa ja Etelä-Sudanissa jatkoivat kytemistään vuonna 2019. Näissä konflikteissa myös siviiliväestöön kohdistui useita koordinoituja iskuja.

Esimerkiksi Nigeriassa turvallisuusjoukot eivät onnistuneet suojelemaan siviilejä, kun yli 30 Boko Haramin tekemää iskua tappoi yhteensä ainakin 378 siviiliä maan koillisosissa. Iskujen kohteeksi joutuneet kyläläiset raportoivat turvallisuusjoukkojen vetäytyneen alueelta juuri ennen iskuja.

Eri puolilla Afrikkaa valtioiden turvallisuusjoukot syyllistyivät myös vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, kun ne tukahduttivat kriittisiä ääniä tappamalla, sieppaamalla ja kiduttamalla ihmisiä. Mielipiteenvapautta rajoitettiin tavalla tai toisella yli kahdessakymmenessä maassa.

Jatkuvat konfliktit ja turvattomuus ovat julma muistutus siitä, että Afrikalla on edessään vielä pitkä matka väkivaltakierteen katkaisemiseksi.

Suurin syy jatkuvalle aseellisten konfliktien ja väkivallan noidankehälle on rankaisemattomuus – ihmisoikeusloukkaukset ja sotarikokset jätetään tutkimatta eikä niihin syyllistyneitä saada vastuuseen teoistaan. Lukuisat uhrit Nigeriasta Etelä-Sudaniin odottavat edelleen oikeutta ja korvauksia heihin kohdistuneista hirvittävistä rikoksista.

Afrikasta kantautui kuitenkin myös muutamia hyviä uutisia. Sekä Etiopiassa että Kongon demokraattisessa tasavallassa hallitukset vapauttivat satoja vankeja, joiden joukossa oli esimerkiksi mielivaltaisin perustein vangittuja oppositiojohtajia, toimittajia ja bloggaajia. Lisäksi Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali sai Nobelin rauhanpalkinnon työstään rauhansopimuksen aikaansaamiseksi naapurimaa Eritrean kanssa.

Etelä-Afrikka

Viranomaisten voimankäyttö oli Etelä-Afrikassa erityisen ongelmallista. Poliisin oma valvontaelin raportoi vuonna 2019, että vuoden aikana kirjattiin 393 kuolemantapausta poliisin toiminnan seurauksena, sekä 214 kuolemaa säilöönotoissa. Lisäksi raportoitiin 124 poliisin tekemää raiskausta ja 270 poliisin käsissä tapahtunutta kidutusta.

Surullinen esimerkki poliisin voimankäytöstä on Tshegofatso Selahlen kohtalo. Hän kuoli  pahoinpitelystä saatuihin vammoihin poliisin hallussa Johannesburgissa 18. elokuuta. Tshegofatso oli pidätetty päivää aiemmin siksi, että hän ajoi päin punaisia. 

Myös naisiin kohdistuva väkivalta on Etelä-Afrikassa iso ongelma. Raiskaukset, pahoinpitelyt ja murhat ovat yleisiä. Lisäksi esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa kokeneiden tukikeskukset toimivat rajallisin resurssein. Aiemmin kansainvälisellä tuella pyörineet keskukset eivät ole tuen loppumisen jälkeen saaneet tarvitsemaansa rahoitusta valtiolta.

Naisilla ja tytöillä oli vaikeuksia päästä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen piiriin. Esimerkiksi saadakseen turvallisen ja laillisen abortin julkisen terveydenhuollon kautta naiset joutuvat usein matkustamaan pitkiä ja kalliita matkoja. Etelä-Afrikassa on myös vakava pula ambulansseista, joka osaltaan pahentaa terveydenhuollon huonoa tilannetta maassa.

Etiopia

Vuonna 2019 tuhansia ihmisiä surmattiin etnisen väkivallan yltyessä ympäri maata Etiopiassa. Turvallisuusjoukot eivät suojelleet kansalaisia – sen sijaan esimerkiksi paikallispoliisit saattoivat valita puolensa väkivaltaisissa yhteenotoissa. Eri etnisten ryhmien välisissä vihamielisyyksissä ja kostoiskuissa kuoli yhteensä satoja ihmisiä.

Esimerkiksi 10.-11. tammikuuta amhara-yhteisöön kuuluva aseellinen ryhmä ja hallituksen   alueelliset turvallisuusjoukot tappoivat noin 60 Qimant-vähemmistöön kuuluvaa ihmistä Meteman kylässä. Qimantit ovat kampanjoineet itsehallintoalueen perustamiseksi Amharan osavaltiossa.

Lisäksi marras- ja joulukuun aikana ainakin 12 yliopisto-opiskelijaa tapettiin etnisen väkivallan seurauksena. Yli 35 000 opiskelijaa pakeni yliopistokampuksilta välttääkseen väkivallan – toiset onnekkaammin kuin toiset. Aseistettu joukko kaappasi 20 Dembi Dolon kampukselta pakenevaa opiskelijaa Amharan osavaltiossa joulukuussa.

Etiopiasta saatiin kuitenkin myös hyviä uutisia: maan pääministeri Abiy Ahmed Ali sai Nobelin rauhanpalkinnon. Hän muun muassa vapautti tuhansia oppositiojohtajia ja -jäseniä, sekä neuvotteli rauhansopimuksen naapurimaa Eritrean kanssa. Alin astuttua valtaan huhtikuussa 2018 hän on myös vapauttanut kymmeniä mielivaltaisesti vangittuja toimittajia ja bloggaajia. Tästä edistyksestä huolimatta Etiopiassa pidätetään ihmisiä mielivaltaisesti edelleen. Erityisesti toimittajat, jotka kritisoivat hallitusta, ovat joutuneet pidätysten kohteeksi.

Kongon demokraattinen tasavalta (CDR)

Maa äänesti pitkään odotetuissa parlamentti-, maakunta- sekä presidentinvaaleissa joulukuussa 2018. Kongon vaalikomissio kuitenkin eväsi äänioikeuden yli miljoonalta kansalaiseltaan “turvallisuussyistä” ja ebolaan liittyvin terveysperustein. Tämä herätti vihaa ja lisäsi jännitteitä vaalien ympärillä.

10. tammikuuta 2019 vaalikomissio julkaisi presidentinvaalin tulokset ja julisti Félix-Antoine Tshisekedi Tshilombon uudeksi presidentiksi. Viisi päivää myöhemmin komission palvelimilta vuodetut tiedot viittasivat kuitenkin siihen, että oppositioehdokas Martin Fayulu Madidi olisi saanut enemmän ääniä. Madidin pyyntö äänten uudelleenlaskennasta hylättiin maan perustuslakituomioistuimessa 20. tammikuuta, ja Félix Tshisekedi astui presidentin virkaan neljä päivää myöhemmin.

Samassa yhteydessä internet ja useat uutismediat suljettiin 20 päivän ajaksi, jotta tieto vääristä vaalituloksista ei leviäisi.

Elokuun 2016 ja joulukuun 2017 välillä Kasaïn alueella syttynyt konflikti heimopäälliköiden ja hallituksen välillä johti 3000 ihmisen kuolemaan ja kahteen miljoonaan maan sisäiseen pakolaiseen. Kun presidentti Tshilombolta kysyttiin hänen näkemyksiään näihin aiemmin tapahtuneisiin ihmisoikeusloukkauksiin, hän vastasi, ettei hänellä ole aikaa penkoa menneisyyden tapahtumia. Viranomaiset eivät siis onnistuneet saattamaan konfliktien osapuolia oikeuden eteen.

Lisäksi joulukuuhun 2019 mennessä yli 1500 siviiliä sai surmansa väkivallan seurauksena maan länsiosassa Mai-Ndomben maakunnassa sekä itäosissa Iturin, Pohjois- ja Etelä-Kivun maakunnissa. Tuhansia loukkaantui ja ainakin miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan kotiseuduiltaan.

Kymmenet paikalliset ja ulkomaalaiset aseistetut ryhmät sekä Kongon turvallisuusjoukot syyllistyivät vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Nämä loukkaukset paljastivat sekä maan turvallisuusjoukkojen että YK:n rauhanturvajoukkojen epäonnistuneen siviileiden suojelussa.

Kongosta kantautui kuitenkin myös hyviä uutisia: maaliskuussa viranomaiset ilmoittivat vapauttaneensa yli 700 vankia. Joukossa oli myös mielipidevankeja sekä mielivaltaisesti vangittuja ihmisiä.

Somalia

Somaliassa jo vuosia jatkunut konflikti teki tuhoisaa jälkeä: yli tuhat siviiliä kuoli tai haavoittui vuoden 2019 aikana. Konfliktin kaikki osapuolet syyllistyivät ihmisoikeusloukkauksiin ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin. 

Iskuja siviilikohteisiin teki erityisesti maan hallitusta vastaan taisteleva Al-Shabaab. Al-Shabaab otti nimiinsä myös Mogadishussa joulukuussa tapahtuneen rekkapommi-iskun, jossa kuoli lähes 100 ihmistä ja 78 haavoittui. Lisäksi vuodesta 2017 lähtien Somaliassa on kuollut ainakin 17 siviiliä Yhdysvaltain lennokki-iskuissa.

Konfliktit, kuivuudet ja tulvat pakottivat yli 300 000 ihmistä pakenemaan maan sisällä. Somaliassa on nyt yli 2,6 miljoonaa sisäistä pakolaista. Heistä erityisesti naiset ja lapset ovat haavoittuvassa asemassa.

Sananvapautta vastaan hyökättiin myös Somaliassa. Poliisit ja muut viranomaiset häiritsivät, uhkailivat ja pahoinpitelivät toimittajia. Vuonna 2019 ainakin kahdeksan toimittajaa lähti maanpakoon sen jälkeen, kun heidän henkeään uhattiin. Lisäksi kaksi toimittajaa sai surmansa heinäkuussa 2019 Al-Shabaabin iskussa Kismaajon kaupungissa.

Sudan

Sudanin hallitus ja sen kanssa liittoutuneet aseelliset ryhmät jatkoivat sotarikoksia Darfurissa. Konfliktissa on saanut surmansa noin 300 000 ihmistä, ja se on jättänyt jälkeensä yli 2 miljoonaa pakolaista. Vuosien ajan jatkuneita sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan ei ole edelleenkään tutkittu, eikä ketään ole tuotu niistä vastuuseen. Sudan on kieltäytynyt luovuttamasta sotarikoksista ja kansanmurhasta epäiltyjä kansainväliseen rikostuomioistuimeen.

Joulukuussa 2018 Sudanissa alkoivat laajat mielenosoitukset, kun ihmiset protestoivat korkeita elinkustannuksia vastaan sankoin joukoin maan kaduilla. Helmikuun lopulla hallitus julisti maahan hätätilan, jonka nojalla turvallisuusjoukot puuttuivat laajasti esimerkiksi kokoontumisvapauteen.

Huhtikuuhun 2019 mennessä 77 mielenosoittajaa sai surmansa ja satoja loukkaantui. Viranomaisten kohtuuton voimankäyttö ei rajoittunut pelkästään kaduille, vaan turvallisuusjoukot tunkeutuivat myös sairaaloihin. He etsivät sieltä mielenosoituksissa loukkaantuneita ihmisiä ja pahoinpitelivät heitä sekä sairaalan lääkäreitä.

3. kesäkuuta 2019 oli yksi vuoden surullisimmista päivistä Sudanissa. Huhtikuussa syrjäytetylle hallitukselle lojaalit armeijan erikoisjoukot hyökkäsivät rauhanomaisesti mieltään osoittavien ihmisten kimppuun Khartoumin osavaltiossa. Erityisjoukot ampuivat maassa istuvia ihmisiä oikeilla luodeilla, käyttivät kyynelkaasua ja pahoinpitelivät ihmisiä.

Joukot myös sytyttivät mielenosoittajien telttoja tuleen, sekä käyttivät raakaa seksuaalista väkivaltaa. Ainakin 100 ihmistä tapettiin ja 700 sai sairaalahoitoa vaativia vammoja. Erityisjoukot yrittivät piilotella rikoksiaan upottamalla ruumiita jokeen.

Tansania

Tansaniassa toimittajien ja ihmisoikeuspuolustajien tilanne jatkui surkeana. Heitä uhkailtiin, häirittiin sekä pidätettiin ja vangittiin mielivaltaisesti. Kesäkuussa tuli voimaan laki, joka antaa viranomaisille laajat valtuudet puuttua kansalaisjärjestöjen toimintaan.

Helmikuussa 2019 Tansanian viestintäviranomaiset lakkauttivat The Citizen -sanomalehden viikoksi. Viranomaiset syyttivät lehteä Tansanian pankin tiedotusstandardien rikkomisesta, koska lehti kirjoitti inflaatiosta. Myös monet muut mediat saivat väliaikaisia lakkautuspäätöksiä.

Tutkiva toimittaja Erick Kabendera siepattiin ja kuljetettiin salattuun paikkaan heinäkuussa 2019. Häntä pidettiin siellä yli 24 tuntia, ennen kuin poliisi myönsi pidättäneensä hänet. Kabenderaa syytetään rahanpesusta ja osallisuudesta järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Pidätyksen jälkeen Kabenderan oikeudenkäyntiä on siirretty yli 12 kertaa ja vapautus takuita vastaan on kielletty. Hän ei myöskään ole päässyt lääkäriin vankeutensa aikana. Vuoden 2019 lopussa hän oli edelleen vangittuna Segerean vankilassa Dar es Salaamissa.

Tansanialaiset ihmisoikeuspuolustajat kampanjoivat muun muassa ympäristön puolesta ja yrittivät saada hallitusta sekä yrityksiä vastuuseen sen tuhoamisesta. He myös nostivat esille kaivosteollisuuteen liittyviä ihmisoikeusloukkauksia. Kampanjointiin vastattiin häirinnällä, uhkailulla ja pidätyksillä, ja ihmisoikeuspuolustajia syytettiin esimerkiksi vakoilusta.

Uganda

Sateenkaarivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä häirittiin, pahoinpideltiin ja tapettiin poliittisten johtajien lietsoessa vihamielisyyttä julkisuudessa.

Lokakuussa 2019 poliisi pidätti 16 sateenkaariaktivistia ja pakotti heidät anaalitutkimuksiin, joilla yritetään selvittää, onko ihminen harrastanut seksiä samaa sukupuolta olevan kanssa. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun maan etiikkaministeri ilmoitti suunnitelmastaan tehdä homoseksuaalisuudesta kuolemantuomiolla rangaistava rikos. Tällä hetkellä siitä voi saada jopa elinkautisen vankeustuomion.

Heinä- ja lokakuun välisenä aikana ainakin neljä sateenkaarivähemmistöön kuuluvaa ihmistä tapettiin. Yksi tapetuista oli oikeusavustaja Brian Wassa, joka kuoli 5. lokakuuta aivoverenvuotoon. Tuntemattomat hyökkääjät kävivät hänen kimppuunsa 4. lokakuuta hänen kotonaan Jinjan kaupungissa. Ugandan viranomaiset eivät ole julkisesti kommentoineet Brianin tappoa.

Myös sananvapautta rajoitettiin Ugandassa. Toukokuussa 2019 hallituksen alainen viestintäkomissio antoi määräyksen erottaa kolmentoista itsenäisen radio- ja TV-kanavan uutistoimittajia, tuottajia ja ohjelmapäälliköitä. Erotusmääräykset tulivat sen jälkeen, kun kanavat olivat uutisoineet oppositiopoliitikon mielivaltaisesta pidätyksestä.

Lue myös muut maanosa-raportit

Aasia

Aasian vuotta 2019 kuvaavat Hongkongin mielenosoitukset, Intian kansalaisuuslaki sekä uiguurien Kiinassa kohtaama vaino. Toki mukaan mahtui hyviäkin uutisia.

Eurooppa

Laajalle levinneet mielenosoitukset ja epäinhimillinen turvapaikkapolitiikka kuvaavat Euroopan vuotta 2019.

Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka

Aseelliset konfliktit, väkivallalla tukahdutetut mielenosoitukset ja kapeneva sananvapaus vaikeuttivat miljoonien ihmisten elämää aina Iranista Jemeniin.

Etelä- ja Pohjois-Amerikka

Epätasa-arvo, korruptio, rankaisemattomuus ja ympäristöongelmat yhdistivät monia valtioita ympäri Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa. alkuperäiskansat kohtasivat uhkailua ja häirintää.

Seuraa meitä: