Etusivu Maailman tila 2019 Aasia

Maanosaraportit 2019: Aasia

Aasian näkyvin ilmiö viime vuonna oli Hongkongin vastarinta Manner-Kiinan kiristyvää otetta vastaan. Tuhannet mielenosoittajat valtasivat kaupungin kadut protestoidessaan lakia, joka olisi sallinut rikoksista epäiltyjen ihmisten luovuttamisen Hongkongista Manner-Kiinaan. Lisäksi otsikoihin nousi uiguurivähemmistön järkyttävä kohtelu Kiinassa.

Myös Intian kansalaisuuslakiuudistus herätti kritiikkiä: säädetty laki mahdollistaa nopeamman kansalaisuuden myöntämisen miljoonille Intiaan naapurimaista saapuneille pakolaisille. Nopeampi käsittely ei kuitenkaan ole mahdollista muslimeille. Intiassa hindujen ja muslimien välit ovat viime vuoden aikana kiristyneet entisestään.

Filippiineillä useita tuhansia ihmisiä on teloitettu kaduille presidentti Rodrigo Duterten julistaman huumeiden vastaisen sodan nimissä. Heistä suuri osa kuului köyhiin ja marginalisoituihin ihmisryhmiin. Poliisin virallisen kannan mukaan suurin osa uhreista “kamppaili poliisia vastaan” siten, että kuolettavan voiman käyttö oli välttämätöntä.

Silminnäkijöiden mukaan tämä ei pidä paikkaansa, vaan monet uhrit teloitettiin kylmäverisesti suoralta kädeltä. Tämä “sota” jatkui neljättä vuotta ilman suurempaa kansainvälistä protestointia.

Idästä kantautui myös muutamia ilouutisia: Taiwan hyväksyi maaliskuussa samaa sukupuolta olevien avioliitot, ja Pakistanin hallitus ilmoitti toimista ilmastonmuutosta ja ilmansaasteita vastaan. Myös Hongkongin mielenosoittajia kuunneltiin ja kiistellyn luovutuslain valmistelu peruttiin. Positiivista oli myös kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) päätös aloittaa tutkinta Myanmarin rohingya-siviileihin vuonna 2017 kohdistuneista rikoksista.

Erityisesti nuoret aktivistit ympäri Aasiaa luovat toivoa tulevaisuudesta. Sinnikkäiden ihmisoikeuspuolustajien työ ei ole siis valunut hukkaan, vaikka tehtävää vielä riittää.

Afghanistan

2019 oli jälleen synkkä vuosi Afganistanin historiassa. Tuhannet siviilit kärsivät konflikteissa: vuonna 2019 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana yli 2500 siviiliä sai surmansa ja yli 5500 loukkaantui. Ilmaiskut olivat tappavin yksittäinen siviilien kuolinsyy.

Tuhansien siviilien kuolemista huolimatta kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) päätti huhtikuussa, että tutkintaa sotarikoksista ei aloiteta. Rikoksista vastuussa ovat olleet muun muassa maan hallituksen joukot, Taliban sekä Yhdysvaltojen armeija. Päätöksestä valitettiin, ja maaliskuussa 2020 saimme hyviä uutisia, kun ICC teki historiallisen päätöksen avata tutkinta.

Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen vakava ongelma Afganistanissa. Naisiin kohdistuvat pahoinpitelyt ilmoitetaan harvoin. Vaikka osa tapauksista tuodaan viranomaisten tietoon, niiden tutkinta ja rangaistusten langettaminen on vähäistä. Lisäksi Taliban käyttää hallitsemillaan alueilla naisten ja tyttöjen rankaisemiseksi edelleen keskiaikaisia menetelmiä, kuten kuoliaaksi kivittämistä, ja teloittaa naisia ja tyttöjä ampumalla.

Myös afganistanilaisia ihmisoikeuspuolustajia uhkailtiin, vangittiin ja jopa tapettiin. Kymmenen toimittajaa sai vuoden aikana surmansa, ja lukuisia muita häirittiin ja pahoinpideltiin.

Maan ahdingosta huolimatta noin puoli miljoonaa afganistanilaista ympäröivistä maista palautettiin maahan väkisin. Myös Euroopasta – mukaan lukien Suomesta – käännytettiin tuhansia turvapaikanhakijoita takaisin Afganistaniin.

Palattuaan monet heistä kohtasivat pakenemaansa uhkailua ja väkivaltaa uudelleen. Amnesty vastustaa näitä palautuksia – Afganistan ei yksinkertaisesti ole riittävän turvallinen maa.

Hongkong

Hongkongin tapahtumista uutisoitiin länsimaisessa mediassa laajasti. Miljoonat ihmiset yhdistivät voimansa itsehallintoalueen kaduilla ja osoittivat mieltään Hongkongin vapauden puolesta.

Kynnyskysymyksenä toimi niin kutsuttu luovutuslaki, joka olisi voimaantullessaan mahdollistanut vankien tai syytteessä olevien ihmisten luovuttamisen Manner-Kiinaan. Kiina tunnetaan toistuvista ja vakavista ihmisoikeusloukkauksista.
Pahimmillaan lakiesitys mahdollistaisi hongkongilaisten aktivistien, toimittajien ja ihmisoikeuspuolustajien luovuttamisen kiinalaisiin vankiloihin.

Hongkongin rauhanomaiset mielenosoitukset saivat kuitenkin ruman käänteen, kun poliisi hajotti ihmisjoukot kumiluotien ja kyynelkaasun avulla. Poliisijoukot myös suihkuttivat värjättyä vettä vesitykeillä ihmismassoihin, jotta mielenosoituksissa mukana olleet olisi helppo tunnistaa jälkikäteen.

Hyvä uutinen on, että lakiesitys torpattiin syyskuun alussa. Mielenosoitukset, joissa vaaditaan esimerkiksi laajempaa poliittista uudistusta ja viranomaisten voimankäytön selvittämistä, kuitenkin jatkuivat yleisprotestin muodossa.

Intia

Intia poisti elokuussa 2019 Kashmirin ja Jammun alueen laillisen erityisaseman. Hinduenemmistöinen Intia ja muslimienemmistöinen Pakistan ovat taistelleet raja-alueella sijaitsevasta Kashmirista vuodesta 1947 lähtien. Alueen itsehallinto on myös ollut voimassa jo yli 70 vuoden ajan.

Intian pääministeri Narendra Modin mukaan Kashmirin itsehallinnon peruminen vapauttaa alueen markkinoita ja lisää hyvinvointia. Kashmirin separatistien mielestä taas Intia haluaa käytännössä vallata Kashmirin, ja tuoda alueelle ei-muslimeja muualta maasta.

Erityisaseman poistamisen yhteydessä Kashmirin alueen internet- ja puhelinverkkojen toimintaa rajoitettiin laajamittaisesti.

Puhelinverkkojen toiminta on sittemmin palautunut, mutta internet pysyy edelleen suljettuna.

Päätöstä edelsivät laajat mielenosoitukset, joissa Intia-vastaisia mielenosoittajia kohdeltiin väkivaltaisesti. Mielenosoitukset ovat jatkuneet päätöksen jälkeen. Intia on lisäksi pidättänyt useita alueen poliittisia johtajia ja aktivisteja.

Intian hallitus on myös rajoittanut toimittajien työskentelyä alueella. Tämä hankaloittaa esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksista raportointia.

Kiina

Kiinan ihmisoikeustilanne jatkui maan linjalle uskollisesti, kun se systemaattisesti hiljensi kriittisiä ääniä. Viranomaiset sensuroivat kaikentyyppistä mediaa perusteellisesti, aina painetusta mediasta videopeleihin. Ihmisoikeuspuolustajien ja aktivistien vainoaminen ja heidän perheidensä häirintä jatkui. Monia ihmisoikeusaktivisteja syytettiin rikoksista valtion turvallisuutta vastaan ja pidettiin vangittuna salaisissa pidätyspaikoissa.

Myös kuolemanrangaistus on maassa laajasti käytössä, mutta tilastot teloituksista luokitellaan valtionsalaisuudeksi. Amnestyn arvion mukaan Kiina teloittaa vuosittain tuhansia ihmisiä.

Viime vuonna otsikoihin nousivat maan uiguurivähemmistöön kohdistuneet ihmisoikeusloukkaukset. Xinjiangin itsehallinnollisella alueella sijaitseviin ”ammatillisiin koulutuskeskuksiin” on suljettu jopa miljoona muslimivaltaisiin vähemmistöihin kuten uiguureihin ja kazakkeihin kuuluvaa ihmistä.

Kiinasta vuodetut dokumentit osoittavat, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä aivopestään ja pahoinpidellään näillä leireillä. Maan hallinto on toistuvasti kiistänyt nämä väitteet.

Myös Kiinan sateenkaarivähemmistöt kohtasivat syrjintää niin kotona kuin töissä. Transsukupuoliset ihmiset luokitellaan maassa ”mielisairaiksi”, ja sukupuolenkorjaus­leikkauksiin tarvitaan perheen lupa. Toimenpiteeseen haluavalla ei saa myöskään olla aviopuolisoa tai rikosrekisteriä.

Sateenkaarivähemmistöön kuuluvia ihmisiä on myös heidän perheidensä toimesta pakotettu ”käännytysterapiaan”, vaikka Kiina on vuonna 2014 linjannut, ettei homoseksuaalisuus ole sairaus tai vaadi hoitoa. Käännytysterapiaa ei tästä huolimatta ole Kiinassa kielletty.

Yksi hyvä uutinen Kiinasta kuitenkin kantautui: maa on ottanut askeleen eteenpäin ympäristönsuojelussa, kun se on sulkenut ja uudistanut saastuttavia tehtaita. Esimerkiksi Peking ei enää kuulu maailman sadan saastuneimman kaupungin joukkoon.

Lue myös muut maanosa-raportit

Eurooppa

Laajalle levinneet mielenosoitukset ja epäinhimillinen turvapaikkapolitiikka kuvaavat Euroopan vuotta 2019.

Afrikka

Lukuisten valtioiden turvallisuusjoukot syyllistyivät vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Mielipiteenvapautta rajoitettiin yli kahdessakymmenessä maassa.

Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka

Aseelliset konfliktit, väkivallalla tukahdutetut mielenosoitukset ja kapeneva sananvapaus vaikeuttivat miljoonien ihmisten elämää aina Iranista Jemeniin.

Etelä- ja Pohjois-Amerikka

Epätasa-arvo, korruptio, rankaisemattomuus ja ympäristöongelmat yhdistivät monia valtioita ympäri Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa. alkuperäiskansat kohtasivat uhkailua ja häirintää.

Seuraa meitä: