Etusivu Kuntavaalit 2017 Minun kuntani ei jätä väkivaltaa kokeneita naisia yksin

Minun kuntani ei jätä väkivaltaa kokeneita naisia yksin

Parisuhdeväkivaltaa on Suomessa kokenut joka kolmas nainen ja kymmenet tuhannet naiset joutuvat vuosittain seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Ongelman laajuudesta huolimatta väkivaltaa kokeneiden naisten saamassa avussa ja tuessa on suuria paikkakuntakohtaisia eroja.

Kuntaselvityksemme paljasti, että kuntapäättäjät eivät useinkaan ole selvillä väkivallan laajuudesta kunnassaan. Ilman tietoa väkivallan laajuudesta ja luonteesta, ovat palvelut usein riittämättömät ja niissä on suuria paikkakohtaisia eroja – jopa kunnan sisällä.Kuvassa rikottu lasiovi, jossa on naissymboli. Rikotun lasin läpi kuitenkin näkyy tulppaaneja.

Kuntien on tilastoitava järjestelmällisesti naisiin kohdistuvan väkivallan esiintyvyyttä, jotta palveluita voidaan kehittää kuntalaisten tarpeiden mukaisesti. Samalla päättäjät saavat ajankohtaista tietoa päätöstensä tueksi. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi on asetettava selkeät tavoitteet, ja niiden toteutumista on seurattava. Tiedon järjestelmällinen kerääminen ja hyödyntäminen on erityisen tärkeää Sote-uudistuksen alla, jotta väkivallan vastaiset toimet eivät unohdu.

Sopimus velvoittaa valtion lisäksi myös kuntia.

Istanbulin sopimus, eli Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen sopimus astui voimaan 2015. Sopimuksen tultua voimaan, vastuu turvakotiverkostosta siirtyi kunnilta valtiolle. Samalla kuntien budjetista vapautui rahaa, jota ei ole kunnissa juuri käytetty muihin naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisiin toimiin.

Sopimus velvoittaa valtion lisäksi myös kuntia. Esimerkiksi yhden luukun periaatteella toimivat matalan kynnyksen tukikeskukset, joihin jokaisella väkivaltaa kohdanneella naisella on oltava esteetön pääsy ilman ajanvarausta, sosiaaliturvatunnusta, rahaa tai suomen kielen taitoa, ovat osa kuntien vastuulla olevaa ennaltaehkäisevää työtä. Näin väkivaltaan voidaan puuttua välittömästi, eikä sitä kokenutta pompoteta luukulta toiselle.

Moniammatillinen työskentelytapa on osoittautunut väkivaltaa kohdanneiden kannalta käänteentekeväksi.  Niin kutsutussa MARAK-toimintamallissa, eli moniammatillisessa riskinarvioinnissa parisuhdeväkivaltaa kokeneiden tai sen uhan alla elävien turvallisuutta pyritään parantamaan. Asiakas voi esimerkiksi saada yhdellä kertaa tukea uuden asunnon löytämiseen ja lähestymiskiellon tekemiseen. Jotta eri työskentelytavoista saadaan paras mahdollinen hyöty irti, on kunnan työntekijöiden ammattitaitoon panostettava esimerkiksi koulutuksilla.

Avun saaminen ei saa riippua postinumerosta

Kuntapäättäjien tiedoissa naisiin kohdistuvasta väkivallasta vakavia puutteita. Kuvassa käsi, joka tukistaa naisen hiuksia. Kuvaus päättyy.

Palveluiden on oltava saavutettavissa kaikille; vammaisille, maahanmuuttajataustaisille, paperittomille, ikäihmisille, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille ja muille ryhmille. Tällä hetkellä tämä ei toteudu. Esimerkiksi kuntaselvityksessä selvisi, että vain 10,5 % kunnista arvioi huomioivansa vammaiset naiset omana ryhmänään väkivaltatyön palveluissa, vaikka pyörätuolia käyttävälle portaat voivat olla este avunhakemiselle, ja huonosti suunnitellut verkkosivut voivat estää tiedonsaannin näkövammaiselle.

Avun saaminen ei saa olla postinumerosta kiinni. Se miten väkivaltaa kohdannutta naista osataan tukea tai auttaa, ei saa riippua hänen asuinpaikastaan tai siitä, kuka ammattilainen hänet kohtaa. Kuntapäättäjällä on valta varmistaa, että hänen kunnassaan yksikään väkivaltaa kokenut nainen ei jää yksin.

Elämän ja kuoleman kysymys

Kaikki huomioiva, moniammatillinen palvelu voi olla ero elämän ja kuoleman välillä: Vantaalla joulukuussa 2011 isä murhasi vaimonsa ja kaksi alle 10-vuotiasta lastaan lastensuojeluviranomaisten ollessa oven takana. Vaikka viranomaisilla oli runsaasti isän väkivaltaisuuteen viittaavia tietoja, ja isän nähtiin täysin kontrolloivan perhettään, perheen auttamiseksi ei missään vaiheessa ryhdytty tehokkaisiin toimiin.

Perheen auttamiseksi ei missään vaiheessa ryhdytty tehokkaisiin toimiin.

Muun muassa terveydellisistä syistä kaikki perheenjäsenet olivat olleet vuosien ajan kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaita. Viranomaiset kiinnittivät huomiota perheen lasten kohtaamaan väkivaltaan, mutta äidin riskiä joutua parisuhdetapon uhriksi ei arvioitu missään vaiheessa. Ei edes hänen hakeuduttuaan tyttärineen turvakotiin.

Suunnitelmallisen viranomaisyhteistyön ja oikeusturvakeinojen puutteet, väkivallan näkymättömyys lasten huoltopäätöksissä ja naisiin kohdistuvan väkivallan vähättely mahdollistivat väkivallan jatkumisen ja lopulta perheen murhan. Perhesurmasta tehtiin joulukuussa 2016 valitus YK:n naisten oikeuksien toteutumista valvovalle CEDAW-komitealle. Kyseessä on ensimmäinen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeva valitus Suomea vastaan.

Täällä voit tutusta vuoden 2016 kuntaselvityksen tiivistelmään ja johtopäätöksiin.

Tule mukaan

Oletko ehdolla kuntavaaleissa? Sitoudu edistämään teemojamme ja ole mukana työssä ihmisoikeusmyönteisen kunnan puolesta. Julkaisemme sivuillamme listan kaikista sitoutuneista ehdokkaista.

Oletko äänestäjä?  Haastaa oman kuntasi ehdokkaat mukaan työhön ihmisoikeuksien puolesta. Saat meiltä helpot ohjeet ja vinkit ehdokkaiden tavoittamiseen.

Seuraa meitä: