Järjestöt vaativat, ettei turvapaikanhakijoille tulee enää myöntää tilapäisiä oleskelulupia, jotka jättävät heidät vaille perustavanlaatuisia oikeuksia. Järjestöt ehdottavat myös kiintiöpakolaisten määrän nostamista ja panostamista maahanmuuttajien työllistymiseen. Sukupuolen perusteella vainotuille tulee myöntää turvapaikka ja yksin tulleiden turvapaikanhakijalasten tilanne on selvitettävä. Siirtolaisia ei tule nähdä pelkkänä työvoimana vaan asukkaina, jotka tarvitsevat yhteiskunnan palveluja.

JÄRJESTÖJEN VAALIKANNANOTTO SUOMEN MAAHANMUUTTO- JA PAKOLAISPOLITIIKASTA

1. Ei enää tilapäisiä b-lupia turvapaikanhakijoille

Ulkomaalaislakia on muutettava niin, ettei tilapäisiä b-oleskelulupia myönnetä suojelun tarpeessa oleville turvapaikanhakijoille. B-lupia ei tule enää myöntää Somaliasta, Irakista ja Afganistanista tulleille turvapaikanhakijoille. Niiden ihmisten tilanteeseen, jotka ovat jo saaneet b-luvan, on pikaisesti kiinnitettävä huomiota. Tilapäinen lupa jättää ihmiset vaille perustavanlaatuisia oikeuksia kuten oikeutta työntekoon, opiskeluun tai perheenyhdistämiseen.

2. Pakolaissopimusta ja UNHCR:n suosituksia noudatettava

Suomen on sitouduttava noudattamaan YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n suosituksia turvapaikkahakemuksia ratkoessaan. Suomen on kunnioitettava Geneven pakolaissopimusta ja noudatettava palautuskiellon periaatetta, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa, jos häntä uhkaa kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu. EU:ssa Suomen on aktiivisesti vaikutettava siihen, että myös EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka noudattaa täysimääräisesti pakolaissopimusta.

3. Kiintiöpakolaisten määrää lisättävä ja pakolaisuutta ehkäistävä ennalta

Kiintiöpakolaisten valinnassa on kuultava kansalaisjärjestöjä, joilla on paljon tärkeää ja ajantasaista tietoa eri maiden ja pakolaisleirien olosuhteista. Kiintiöpakolaisten vuosittainen määrä tulee nostaa 1000:een nykyisestä 750 pakolaisesta. Vastaanoton ja kotouttamisen kehittämisessä pakolaisten kanssa työskentelevillä järjestöillä on myös arvokasta tietotaitoa, jota pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin. Yli puolet maista, joihin on saatu rauha sisäisen konfliktin jälkeen, vajoaa uuteen konfliktiin viiden vuoden sisällä hätäavun lopettamisesta. Konfliktin syihin vaikuttavia kehitysohjelmia ei ole saatu ajoissa liikkeelle. Suomen tulee suunnata enemmän rahoitusta hätäavun jälkeiseen aikaan, jota ei nykyään riittävästi huomioida.

4. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto pidettävä erillään hakemusten käsittelystä

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto on edelleen pidettävä erillään turvapaikkahakemusten käsittelystä ja päätöksenteosta. Vastaanottotoiminnassa on kyse majoitus- ja sosiaalipalvelujen tarjoamisesta turvapaikanhakijoille. Turvapaikanhakijoilla on usein takanaan traumaattisia kokemuksia. Tämän vuoksi on tärkeää, että hakijat voivat luoda luottamukselliset suhteet vastaanottohenkilökuntaan. Erityisen arveluttavaa olisi, mikäli vastaanotto ja poliisitoimi, joka vastaa mm. hakijoiden käännyttämisistä, olisivat saman ministeriön alaisuudessa.

5. Yksin tulleiden turvapaikanhakijalasten kohtelu selvitettävä

Lapsen etu on yksi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen periaatteista, joka on koko sopimuksen kattava ja muita määräyksiä yhdistävä periaate. Lapsen etu on otettava huomioon ja sovellettava käytäntöön kaikessa turvapaikanhakija- ja pakolaislapsia koskevassa päätöksenteossa siten kuin se lapsen oikeuksien sopimuksessa määritellään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ilman huoltajaa saapuvien turvapaikanhakijalasten asemaan. Heitä tulee kohdella ensisijaisesti lapsina, joilla on oikeus turvattuun elämään. Alaikäisiä ei tule ottaa säilöön eikä kuulustella ilman edustajan läsnäoloa. Lisäksi heille tulee antaa mahdollisuus hakea perheenyhdistämistä. Tulevan hallituksen on arvioitava alkuvuodesta voimaan tulleen vastaanottohenkilökunnan ja sisäasiainviranomaisten välisen tiedonsaantioikeuden vaikutukset lasten hyvinvointiin ja turvapaikkaprosessiin. Hallituksen on laadittava kokonaisvaltainen selvitys yksin tulleiden turvapaikanhakijalasten asemasta ja kohtelusta Suomessa.

6. Sukupuoleen perustuvaa vainoa pakeneville annettava turvapaikka

Turvapaikka on myönnettävä naisille, jotka ovat paenneet mm. seksuaalista väkivaltaa, pakkoaborttia tai –sterilisaatiota tai sukuelinten silvontaa. Turvapaikkajärjestelmässä on perinteisesti painottunut sellaisten ihmisten suojelu, jotka ovat paenneet poliittisesta toiminnastaan johtuvaa vainoa. Naisiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat usein kodin tai yhteisön seinien sisäpuolella, eivät julkisesti. Siksi niitä ei ole hahmotettu turvapaikkaperusteiksi. Suomen lainsäädännössä asiaan on kiinnitetty huomiota, mutta soveltamisessa on parantamisen varaa. Suomen on laadittava selkeät ohjeet turvapaikan myöntämiselle sukupuoleen perustuvaa vainoa kokeneille. Vastaavat ohjeet tarvitaan myös Euroopan unionin yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan.

7. Siirtolaiset eivät ole pelkkää työvoimaa

Uuden hallituksen on toimeenpantava lokakuussa 2006 hyväksytyn hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjaukset ja toimenpiteet. Ohjelmassa luvataan mm. edistää työperusteista maahanmuuttoa ja samalla turvata uusien maahanmuuttajien kotoutuminen, perheenyhdistäminen ja oikeudenmukainen kohtelu. Siirtolaiset eivät ole vain työvoimaa vaan he ovat asukkaita, jotka tarvitsevat palveluja ja tuovat mukanaan usein perheensä, joilla on oikeus samoihin palveluihin kuin muilla kansalaisilla. Suomen on myös liityttävä YK:n siirtolaisten oikeuksia koskevaan sopimukseen.

8. Maahanmuuttajien työllistymiseen panostettava

Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien työllistymiseen tulee panostaa enemmän. Hallituksen on luotava järjestelmä, jossa tuetaan vahvemmin työllistymistä ja panostetaan myös asenteiden muutostyöhön. Kielteiset asenteet vaikuttavat suuresti maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksiin. Tutkimusten mukaan työnantaja, joka on palkannut yhden maahanmuuttajan, palkkaa helpommin lisää, kun ennakkoasenteet ovat hävinneet.

9. Ihmiskaupan uhrien suojeluun lisää resursseja

Suomi laati keväällä 2005 kattavan ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman ja sen pohjalta ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän. Ihmiskaupan vastaiset toimenpiteet on pantava täytäntöön ja ihmiskaupan uhrien palvelujärjestelmälle on turvattava taloudelliset toimintaedellytykset. Erityisen tärkeää on varata riittävät resurssit uhrien tunnistamiseen ja alkuvaiheen neuvontaan. Suomen on myös ratifioitava Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastainen sopimus.

10. Kansallinen ihmisoikeusinstituutio perustettava

Suomeen on perustettava kansallinen ihmisoikeusinstituutio, kuten kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta on esittänyt. Instituutiolle on todellinen tarve. Se korjaisi nykyisten ihmisoikeusrakenteiden aukkoja sekä pirstaleisuutta ja siten tehostaisi perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Instituutio voitaisiin perustaa eduskunnan oikeusasiamiehen yhteyteen.

13. helmikuuta 2007

Amnestyn Suomen osasto ry
Ihmisoikeusliitto ry
Lastensuojelun Keskusliitto
Pakolaisneuvonta ry
Suomen Pakolaisapu ry