Suomen tulee heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajakautensa aikana käynnistää kriittisen arvioinnin laatiminen koko unionin ihmisoikeuspolitiikasta, ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vaatii.

Amnesty uskoo, että viisi vuotta syyskuun 11. päivän jälkeen EU:n ihmisoikeuspolitiikan kokonaisarvio on välttämätön. Politiikkaa täytyy terävöittää tavalla, joka sopii yhteen EU:n omien, julkilausuttujen tavoitteiden kanssa.

Amnesty laatii aina unionin puheenjohtajamaan vaihtuessa ajantasaiset suosituksensa EU:n ihmisoikeuspolitiikan tehostamiseksi. Järjestö luovutti Suomen hallitukselle osoitetun kymmenkohtaisen asialistansa pääministeri Matti Vanhaselle tänään perjantaina. Suositukset on toimitettu myös sisäministeri Kari Rajamäelle ja ulkoministeri Erkki Tuomiojalle.

Amnestyn mielestä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikan toimintatavat eivät tällä hetkellä riitä vastaamaan niille asetettuihin haasteisiin. Ne eivät myöskään ole linjassa unionin omien lupausten kanssa. Ihmisoikeudet ja demokratia ovat unionin perusarvoja, joita se on sitoutunut edistämään myös ulkosuhteissaan.

”Jotta EU pystyy hyödyntämään mahdollisuutensa maailman ihmisoikeustilanteen parantamiseksi, tarve lisätä käytäntöjen ja välineiden johdonmukaisuutta on suurempi kuin koskaan”, Amnestyn EU-toimiston johtaja Dick Oosting sanoo.

Toteutus on nyt kaukana julkilausutuista tavoitteista. Unionin sisäisiä ihmisoikeusongelmia, kuten turvapaikanhakijoiden huonoa kohtelua, rasismia ja syrjintää, poliisiväkivaltaa sekä ”terrorismin vastaisen sodan” väärinkäytöksiä katsotaan laajasti läpi sormien. Unionin jäsenmaiden arvostelu ihmisoikeusloukkauksista on tabu, jonka rikkomiseen tarvitaan uusia välineitä. Nykyiset suunnitelmat unionin perusoikeusvirastoksi eivät tähän tarpeeseen vastaa.

Kun unioni laiminlyö sisäisten ihmisoikeusongelmiensa tehokkaan käsittelyn, se vaarantaa uskottavuutensa aktiivisena ihmisoikeustoimijana ulkosuhteissaan. Samalla se jättää hyödyntämättä tärkeitä mahdollisuuksia vähentää ihmisoikeusloukkauksia unionin ulkopuolisissa maissa.

Viime vuosina ulkosuhteisiin on luotu valikoima työkaluja, kuten ihmisoikeuslauseke sopimuksissa kolmansien maiden kanssa sekä joukko ihmisoikeussuuntaviivoja. Edistysaskeleista huolimatta EU:n keskeiset ihmisoikeusviestit usein vesittyvät kaikkein kriittisimmissä tilanteissa, kuten keskusteluissa strategisesti tärkeiden suurvaltojen kanssa.

Itävalta ja Suomi ovat ilmoittaneet puheenjohtajakausiensa yhteisessä toimintaohjelmassa, että ne pyrkivät lisäämään EU:n ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuutta sekä unionin sisäisessä politiikassa että ulkosuhteissa.

Ongelmat ovat siis tiedossa. Suomen on puheenjohtajakaudellaan muutettava hyvät aikeet konkreettiseksi toiminnaksi.

Amnesty käynnistää kansainvälisen vetoomuskampanjan turvapaikkapolitiikasta

Turvapaikkapolitiikka on unionin sisäisen ihmisoikeustyön keskeinen ongelmakohta, jonka parantamiseen Suomella on mahdollisuus puheenjohtajakaudella konkreettisesti vaikuttaa. Siksi Amnesty käynnistää tänään kansainvälisen vetoomuskampanjan, jossa vaaditaan sisäministeri Kari Rajamäkeä tarttumaan toimeen pakolaisten suojelun parantamiseksi Euroopan unionissa.

Amnesty vaatii Suomea käynnistämään todellisen poliittisen keskustelun EU:n turvapaikkapolitiikan tulevaisuuden suunnasta ja varmistamaan, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja suojelun tarjoaminen sitä tarvitseville toteutuvat turvapaikkapolitiikan käytännöissä.

Amnesty on lisäksi laatinut Suomelle kymmenen kohdan ohjelman unionin turvapaikkapolitiikan kehittämiseksi niin, että pakolaisten suojelu on aidosti etusijalla.

Turvapaikan hakeminen on YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa mainittu ihmisoikeus. EU päätti Suomen johdolla Tampereella 1999, että EU:n turvapaikkapolitiikan perustana on turvapaikkaoikeuden kunnioittaminen ja suojelun tarjoaminen sitä tarvitseville. EU:n nykyinen turvapaikkapolitiikka alittaa nämä normit ja vaarantaa EU:n uskottavuuden ihmisoikeustoimijana. Viime vuosina unioni on keskittynyt ”laittoman siirtolaisuuden" torjumiseen ja ”terrorismin vastaiseen taisteluun”. Turvapaikkakäytäntöjä on kiristetty ja suojelun tarjoaminen unohdettu. Turvapaikanhakijat ovat joutuneet ylikierroksilla käyvän turvallisuuskeskustelun uhreiksi.

Amnestyn suomalaiset aktiivit keräävät nimiä vetoomukseen kesätapahtumissa ympäri maata. Vetoomuksen voi allekirjoittaa myös tekstiviestillä ja verkkosivuilla. Heinäkuussa vetoomuskampanjaan liittyvät myös Amnestyn osastot eri EU-maissa.

Lisätietoa:
Amnestyn Suomen osaston EU-kampanjan verkkosivut: http://www.amnesty.fi
•    Amnesty Internationalin 10 kohdan asialista Suomen EU-puheenjohtajakaudelle
•    Amnestyn 10 kohdan ohjelma turvapaikkapolitiikan parantamiseksi