Hallitus rajoittaa voimakkaasti sananvapautta ja internetin käyttöä. Muun muassa Facebookin, Twitterin, YouTuben ja Flickrin käyttö on estetty.

Etnisten vähemmistöjen, kuten uiguurien ja tiibetiläisten, sorto jatkuu.

Kiinan oikeusjärjestelmä on puutteellinen; osa syytteistä on poliittisesti tarkoitushakuisia ja kiduttamalla saatuja tunnustuksia voidaan hyödyntää oikeuden istunnoissa. Erilaisia hallinnollisia määräyksiä, kuten ihmisten määräämistä uudelleenkoulutusleireille, voidaan käyttää tuomitsemaan ihmisiä jopa ilman oikeudenkäyntiä.

Kidutus on vakava ongelma Kiinan vankiloissa ja uudelleenkoulutusleireillä. Kuolemanrangaistuksia ja teloituksia koskevia tilastoja ei julkaista. Julkisesti saatavilla olevan aineiston mukaan teloitusten määrä on todennäköisesti useita tuhansia vuodessa.

SANANVAPAUS
Poliittisesti herkkien aiheiden, kuten vuoden 1989 Tiananmenin mielenosoitusten, ihmisoikeuksien, demokratian, Falun Gongin tai etnisten vähemmistöjen aseman käsitteleminen julkisesti estetään. Herkkiä aiheita esiin tuovia ihmisiä syytetään laissa epämääräisesti muotoilluista rikoksista, kuten valtionsalaisuuksien paljastamisesta, kansallisen hajaannuksen aiheuttamisesta, kunnianloukkauksesta tai valtionvastaisesta toiminnasta.
Virallinen sensuuri perustuu itsesensuuriin ja internetin käytön rajoittamiseen palomuurein. Lokakuussa 2010 voimaan tullut lakimuutos edellyttää, että Kiinassa toimivat internet- ja tietoliikenneyhtiöt antavat viranomaisille tietoja heidän tutkiessaan valtionsalaisuuksien paljastamiseen liittyviä rikosepäilyjä.

IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT
Ihmisoikeuspuolustajia, kuten lakimiehiä, journalisteja, ympäristöaktivisteja ja demokraattisten uudistusten kannattajia pidätetään, häiritään, pidetään arestissa ja vangitaan. Usein pidätettyjä kidutetaan ja pahoinpidellään, ja myös heidän perheenjäseniään häiritään. Vuoden 2010 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Liu Xiaobo, joka on toistuvasti vaatinut demokraattisia uudistuksia ja ihmisoikeuksien toteuttamista Kiinassa, on tuomittu 11 vuodeksi vankilaan kumouksellisesta toiminnasta.

UIGUURIEN JA TIIBETIN AUTONOMISET ALUEET
Kiinan etnisten vähemmistöjen, erityisesti uiguurien ja tiibetiläisten, poliittinen ja taloudellinen syrjintä on laajamittaista. Kiinan virallinen kielipolitiikka suosii mandariinikiinaa opetuskielenä sekä Xinjiangin autonomisella uiguurialueella että Tiibetin autonomisella alueella, ja vähemmistöt kokevat tämän uhaksi kulttuurinsa säilymiselle. Hallitus rajoittaa ja säätelee uskonnon harjoittamista. Vähemmistöt kokevat syrjintää myös työelämässä.
Syrjintä aiheuttaa yleistä tyytymättömyyttä alueilla, ja tyytymättömyys purkautuu poliittisina protesteina. Mielenosoituksia on viime vuosina tukahdutettu väkivaltaisesti. Epäilyjä viranomaisten liiallisesta voimankäytöstä vuoden 2009 mielenosoitusten tukahduttamisessa Xinjiangissa ei ole tutkittu.
Sananvapautta ja tiedonvälitystä on rajoitettu voimakkaasti, esimerkiksi kieltämällä Xinjiangissa internetin ja muiden digitaalisten tiedonvälityskanavien käyttö kokonaan useiden kuukausien ajaksi.

USKONNONVAPAUS
Kaikkien uskonnollisten ryhmien on rekisteröidyttävä. Rekisteröimättömien tai kiellettyjen ryhmien jäseniä häiritään, vainotaan, pidätetään ja vangitaan. Viranomaiset ovat leimanneet jotkut ryhmät, esimerkiksi Falun Gongin, ”vääräoppisiksi lahkoiksi”.
Falun Gongin harjoittajia pidätetään ja painostetaan luopumaan vakaumuksestaan. Niitä jotka kieltäytyvät, kidutetaan kunnes he suostuvat; moni kuolee pidätyksen aikana tai pian vapauttamisensa jälkeen. Falun Gongin harjoittajia puolustavia lakimiehiä voidaan rangaista peruuttamalla heidän toimilupansa tai asettamalla heidät syytteeseen.