Amnestyn "The Long Reach of Mukhabaraat" -raportissa on mukana yli 30 aktivistin kokemuksia kahdeksasta maasta. Aktivistien itsensä lisäksi myös heidän Syyriassa asuvia sukulaisiaan on häiritty, pidätetty ja jopa kidutettu.

Esimerkiksi Iman al-Baghdady otti osaa Syyrian mielenilmauksiin asuinmaassaan Ruotsissa pitämällä videoblogia sekä olemalla mukana tukimielenosoituksissa. Tämän seurauksena hän sai ovelleen kirjeen, jossa uhattiin sekä al-Baghdadyn, hänen miehensä että heidän sukulaistensa turvallisuutta. Pian kirjeen saapumisen jälkeen al-Baghdadyn Syyriassa asuva veli pidätettiin ja häntä kidutettiin. Lisäksi hänet pakotettiin allekirjoittamaan lupaus siitä, että perhe kieltää Iman al-Baghdadyn.

Dagens Nyheterin haastattelema Iman al-Baghdady kertoo tuntevansa yhteensä 17 uhkauksia saanutta syyrialaista. Vain harva heistä on uskaltautunut ilmoittamaan saamastaan kohtelusta Ruotsin viranomaisille.

Amnestyn raportin mukaan aktivisteja perheineen on ahdisteltu ja uhkailtu myös Britanniassa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Kanadassa ja Chilessä.

”Ulkomailla asuvat syyrialaiset ovat pyrkineet rauhanomaisilla mielenilmauksilla saamaan huomiota teoille, joita me pidämme rikoksina ihmisyyttä vastaan – ja jotka uhkaavat Syyrian hallintoa”, huomauttaa Amnesty Internationalin Syyria-tutkija Neil Sammonds.

”Vastalauseena hallinto näyttää aloittaneen järjestelmällisen ja osin myös väkivaltaisen kampanjan hiljentääkseen ulkosyyrialaiset pelolla. Tämä on jälleen yksi todiste siitä, ettei Syyrian hallitus suvaitse perusteltua erimielisyyttä, ja se on valmis menemään pitkälle pitääkseen hallintoa arvostelevat hiljaisina.”

Amnesty vaatii raportissa mainittuja maita puuttumaan tiukemmin syytöksiin Syyrian lähetystöjen järjestelmällisestä häirinnästä sekä suojelemaan ilmaisun- ja yhdistymisvapautta. Amnestyn tietojen mukaan ainakin Yhdysvaltain ja Britannian hallitukset ovat ottaneet asian esille Syyrian lähettiläiden kanssa Lontoossa ja Washingtonissa.

Espanjassa toisinajattelijat ovat kertoneet Amnestylle jättävänsä asiasta muodollisen valituksen paikallisen järjestelmän kautta.

”Oletamme, että hallitukset toimivat uskottavien epäilyjen nojalla, eivätkä jää odottamaan virallisia valituksia. Monet eivät uskalla jättää valitusta poliisille, koska pelkäävät mahdollisia seurauksia”, Neil Sammonds huomauttaa.

» Allekirjoita Amnestyn kansainvälinen vetoomus ja vaadi häirinnän lopettamista!