Shellin kustannettava Niger-joen puhdistustyöt 10.11.2011
Öljy-yhtiö Shellin on sitouduttava maksamaan miljardi dollaria (noin 725 miljoonaa euroa), jotta Niger-joen suistoalueen puhdistaminen öljyvuotojen jäljiltä voidaan aloittaa. Vuonna 2008 tapahtuneiden vuotojen sotkut ovat vieläkin siivoamatta, joten alueen asukkaat kärsivät katastrofien seurauksista edelleen.
Amnesty Internationalin ja CEHRD:n (Centre for Environment, Human Rights and Development) yhteisraportti The true tragedy: delays and failures in tackling oil spills in the Niger Delta vaatii Shelliä kantamaan vastuunsa Niger-joen suistoalueen öljyvahingoista. Elo- ja joulukuussa 2008 Bodossa tapahtui kaksi suurta öljyvuotoa, joiden seuraksena ympäristöön levisi tuhansia tynnyrillisiä öljyä. Molemmat vuodot jätettiin tukkimatta useiksi viikoiksi, eikä niiden jälkiä ei ole vieläkään puhdistettu.
Allekirjoita vetoomus:
YK:n mukaan yli 60 prosenttia alueen asukkaista on riippuvaisia alueen luonnonvaroista. Öljyn aiheuttamat tuhot Bodon alueen kalakannalle ja viljelymaille ovat johtaneet ruoanpuutteeseen ja hintojen nousuun. Asukkaat ovat kertoneet järjestöille joutuvansa kamppailemaan elantonsa eteen, ja lisäksi useat heistä kärsivät vakavista terveysongelmista.
YK:n ympäristöohjelma arvioi, että vuosia kestäneestä saastumisesta toipuminen saattaa kestää yli 25 vuotta. YK on suositellut miljardin dollarin suuruisen rahaston perustamista tuhojen korjaamiseksi. Lisärahoitusta seuraisi myöhemmin.
”Kymmenettuhannet kärsivät, koska Shell ei ole onnistunut siivoamaan öljyvuotojen jälkiä. Bodon katastrofia ei olisi koskaan pitänyt tapahtua, mutta Shellin toimintakyvyttömyyden vuoksi se jatkuu tänäkin päivänä. Multimiljardööriyhtiön on myönnettävä virheensä, siivottava niiden jäljet ja maksettava niistä”, sanoo Amnesty Internationalin Nigeria-tutkija Aster van Kregten.
Bodolaisyhteisö yritti pitkään varmistaa alueen puhdistamisen sekä saada Shelliltä hyvitystä. Aiemmin tänä vuonna yhteisö vei Shellin tuomioistuimeen Britanniassa. Shell on vedonnut meneillään olevaan oikeuskäsittelyyn kieltäytyessään kommentoimasta tilannetta Amnestylle.
“Bodo on yksi esimerkki Niger-joen öljyteollisuuden tilanteesta. Viranomaiset eivät kontrolloi öljy-yhtiöitä, joten niin Shellillä kuin muillakin yrityksillä on vapaus tehdä mitä tahansa pelkäämättä sanktioita. Ilman itsenäistä ja vahvaa valvontaelintä yhä useammat ihmiset joutuvat kärsimään öljy-yhtiöiden armoilla”, sanoo CEHRD:n koordinaattori Patrick Naagbanton.
Shell on ilmoittanut tehneensä heinä-syyskuussa 7,2 miljardin dollarin (yli 5,2 miljardin euron) tuloksen. Bodolaisyhteisölle yhtiö tarjosi 50 säkkiä riisiä, papuja, sokeria ja tomaatteja katastrofaalisen tilanteen helpottamiseksi.
Shellin mukaan puhdistusyrityksiä vaikeuttaa Bodon alueella tapahtuva ilkivalta. Amnesty ja CEHDR kyseenalaistavat väitteen.
”Shell toteaa säännöllisesti, että öljyvuodot ovat useimmiten sabotaasin aiheuttamia”, Aster van Kregten sanoo. ”Järjestöt ja paikalliset yhteisöt kuitenkin kiistävät syytökset, sillä tiedonkeruu öljyvuodoista on puutteellista. Shell tuntuu käyttävän ilkivaltaa tekosyynä sille, ettei se ole noudattanut Nigerian lakeja ja säännöksiä, jotka vaativat yhtiön siivoavan jälkensä välittömästi ja maksavan hyvitystä. Tilanne on kestämätön.”
Amnesty arvostelee raportissa myös Nigerian viranomaisia, jotka eivät ole onnistuneet valvomaan määräysten noudattamista. The Federal Ministry of Petroleum Resourcesia syytetään öljyteollisuuden suosimisesta. Öljyvuodoista vastaava hallituselin, National Oil Spill Detection and Response Agency (NOSDRA), on aliresursoitu ja tehoton. Viimeisimmän YK:n ympäristöohjelman raportin mukaan viranomaiset ovat öljy-yhtiöiden armoilla esimerkiksi tehdessään tarkastuskäyntejä.