Tietyt rikokset ovat niin vakavia että ne kohdistuvat koko ihmiskuntaan ja siksi kaikilla valtioilla tulisi olla toimivalta käsitellä niitä kansallisissa tuomioistuimissaan. Nämä ovat kansanmurha, rikos ihmisyyttä vastaan, sotarikos, kidutus, mielivaltaiset teloitukset ja tahdonvastaiset katoamiset.

Rankaisemattomuus johtuu usein siitä, että tapahtumavaltion viranomaiset eivät suostu tai kykene viemään rikoksia oikeuden tutkittavaksi. Tällöin on tärkeää, että muiden valtioiden oikeusjärjestelmät estävät rankaisemattomuuden viemällä tekijät oikeuden eteen kansainvälisen yhteisön puolesta.

Amnesty International kampanjoi sen puolesta, että kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneet voidaan tuomita universaaliperiaatteen nojalla maailman kaikissa valtioissa riippumatta siitä, missä valtiossa rikos on tapahtunut tai minkä maan kansalaisia tekijä tai uhri ovat.  Siksi jokaisen valtion rikoslakiin tulisi kirjata universaaliperiaatteen mukainen toimivalta kuudesta kansainvälisestä rikoksesta: kansanmurha, rikokset ihmisyyttä vastaan, sotarikokset, kidutus, mielivaltaiset teloitukset ja tahdonvastaiset katoamiset.

Jotta universaaliperiaate voisi toteutua käytännössä on se otettava huomioon myös muussa lainsäädännössä ja viranomaisten toimintatavoissa. Poliiseilla on oltava riittävät valtuudet ja resurssit tutkia kansainvälisiä rikoksia, syyttäjillä valtuus nostaa niistä syytteet ja tuomioistuimilla toimivalta käsitellä asiaa ja tuomita rangaistukset syyllisille ja korvaukset uhreille. Lisäksi lainsäädännöstä on poistettava sellaisia sääntöjä, jotka saattavat estää universaaliperiaatteen toteutumista. Nämä ovat esimerkiksi valtionpäämiesten koskemattomuus, rikosten vanhentuminen ja rauhansopimuksissa sovitut armahdukset.

Tällä tavoin voimme varmistaa, ettei mikään maa voi toimia kaikkein vakavimpiin rikoksiin syyllistyneiden rikollisten piilopaikkana.

Amnestyn tekemän tutkimuksen mukaan yli 125 valtiolla on universaaliperiaatteen mukainen toimivalta vähintään yhdestä kansainvälisestä rikoksesta.

Toisen maailmansodan jälkeen yli 15 valtiossa on käyty rikosoikeudellisia prosesseja universaaliperiaatteen nojalla. Oikeutta on käyty muun muassa Alankomaissa, Australiassa, Belgiassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa, Itävallassa, Kanadassa, Norjassa, Ranskassa, Saksassa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä myös Suomessa on vireillä universaaliperiaatteeseen perustuva tapaus.

Amnesty International tutkii tällä hetkellä universaaliperiaateen toteutumista maailmanlaajuisesti. Raporttisarjassa No Safe Haven julkaistaan tietoa eri maiden lainsäädännöstä sekä suosituksia sen parantamiseksi. Toistaseksi on julkaistu raportit Saksan, Espanjan ja Ruotsin lainsäädännöstä.