Rangaistus ihmisoikeusrikoksesta toimii sekä pelotteena että osoituksena sii­tä, että tekoja ei hyväksytä. Rikosten tutkin­ta myös palauttaa loukkausten uhrien ihmisarvon. Jättämällä ihmisoikeusrikokset tutkimat­ta valtiot antavat niille hiljai­sen hyväksyntänsä.

Amnesty International aloitti vuonna 1999 kampanjan, jonka tarkoituksena on saada ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneet vastuuseen teoistaan. Suomessa se tunnetaan Oikeutta! -kampanjana.

Amnesty vaatii, että ihmisoikeusrikokset tutkitaan puolueettomasti ja tehokkaasti. Puolueeton ja teho­kas rikostutkinta voi­ estää tulevia ihmisoikeusrikoksia. Epäillyn poliittinen, hallinnol­linen tai sotilaallinen tausta ei saa olla esteenä tutkinnalle.

Ihmisoikeusrikoksia voidaan tutkia ja viedä oikeuskäsittelyyn sekä omassa maassa että ulkomailla. Kansainvälinen rikosoikeus tarjoaa jo nyt keinot saattaa oikeuden eteen ihmiset, jotka ovat syyllistyneet kansainvälisiin rikoksiin, kuten rikoksiin ihmisyyttä vastaan tai sotarikoksiin. Valtioilla on oikeus tutkia näitä rikoksia ja nostaa niistä syytteitä riippumatta siitä, onko rikokset tehty niitä tutkivan valtion alueella tai onko tekijä tämän valtion kansalainen. Tätä periaatetta kutsutaan universaalitoimivallaksi.

Oikeutta voidaan käydä myös kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssa, joka aloitti toimintansa vuonna 2002. Ihmisoikeuksien näkökulmasta tuomioistuimen perustaminen oli tärkeä läpimurto.

Amnesty työskentelee sen puolesta, että ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneet olisi nykyistä helpom­pi saada oikeuden eteen joko omissa kotimaissaan, jossakin muussa maassa tai kansainvälisissä tuomioistuimissa. Konkreettisena tavoitteena on muun muassa, että kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntö allekirjoitettaisiin ja ratifioitaisiin mahdollisimman monessa maassa. Tällä hetkellä mukana sopimuksessa on yli sata maata.

Suomessa Amnesty pyrkii siihen, että Suomen rikoslaki saatettaisiin ajan tasalle ja sopusointuun kansainvälisten velvoitteiden ja sopimusten kanssa.  Suomalaisille syyttäjä- ja poliisiviranomaisille tulee myös järjestää koulutusta, jotta voimme tarvittaessa tutkia kansainvälisiä rikoksia ja nostaa niistä syytteitä, riippumatta siitä onko rikokset tehty Suomessa tai onko tekijä Suomen kansalainen.