Tehdyt toimenpiteet
Vaadi vietnamilaisen ammattiyhdistysaktiivin vapauttamista
Vietnamilainen ammattiyhdistysaktiivi Tran Quoc Hien pidätettiin 12.1.2007 ja hän on ollut vangittuna siitä lähtien. Tran Quoc Hien on Amnestyn mukaan mielipidevanki, joka tulee vapauttaa välittömästi. Itsenäiset ammattiliitot eivät ole sallittuja Vietnamissa.
Työntekijöiden ja maanviljelijöiden oikeuksia ajavan itsenäisen ammattiliiton United Workers-Farmers Organisation UWFO:n puheenjohtaja Tran Quoc Hien tuomittiin viideksi vuodeksi vankilaan toukokuussa 2007. Oikeudessa häntä syytettiin propagandan levittämisestä ja turvallisuuden vaarantamisesta. Vietnamissa ei ole vapaata järjestäytymisoikeutta ja riippumaton ammattiyhdistystoiminta on kiellettyä.
Tran Quoc Hien on tällä hetkellä vangittuna yhdessä poliittisten vankien päävankiloista Camp Z-30A:ssa, joka sijaitsee Xuan Locin alueella Dong Nai-provinssissa. Helmikuussa 2009 hän oli kolme päivää syömälakossa yhdessä muiden poliittisten vankien kanssa vastustaakseen huonoa kohtelua.
Tällä hetkellä Vietnamin itsenäisten ammattiliittojen aktiiveja ja internetissä toimivia demokratialiikkeitä, joista Bloc 8406 on ehkä tunnetuin, vainotaan, tarkkaillaan ja uhkaillaan niiden esittämien mielipiteiden vuoksi. Ainakin kahdeksan muuta ammattiliiton jäsentä on vuodesta 2006 lähtien pidätetty ja tuomittu Vietnamissa samantapaisista rikoksista kuin Tran Quoc Hien.
Amnestyn Suomen osaston ay-ryhmä toimii Tran Quoc Hienin puolesta. Lue lisää.
Tämä verkkovetoomus kerätään nimilistana, joka lähetetään Amnestyn toimistolta.
Arvoisa pääministeri
Kirjoitan teille, koska olen huolestunut Tran Quoc Hienin vangitsemisesta. Hänet pidätettiin 12. tammikuuta 2007, kaksi päivää sen jälkeen kun hänet oli valittu riippumattoman työntekijöiden ja maanviljelijöiden oikeuksia ajavan ammattijärjestön UWFO:n puheenjohtajaksi. Vietnamin hallitus ei tunnusta ammattijärjestöä.
Vaadin Vietnamin viranomaisia vapauttamaan Tran Quoc Hienin ehdoitta ja välittömästi. Hän on mielipidevanki, jonka ainoa vangitsemissyy on hänen käyttämänsä oikeus ilmaista mielipiteensä rauhanomaisesti ja kuulua ammattiyhdistykseen.
Viranomaisten on myös taattava, että Tran Quoc Hien saa säännöllisesti tavata perhettään ja että hänellä on oikeus valita vapaasti oikeusavustajansa, sekä saada tarvitsemaansa lääketieteellistä hoitoa.
Vaadin viranomaisia lopettamaan rauhanomaisesti toimivien toisinajattelijoiden häirinnän ja pidätykset. Kansallista turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä on korjattava siten, että se vastaa Vietnamin kansainvälisen oikeuden mukaisia ihmisoikeusvelvoitteita, joko uudistamalla turvallisuuslakeja tai poistamalla ne. Turvallisuuslakeja ei pidä käyttää mielivaltaisesti laillisen toisinajattelun, keskustelun, opposition tai ilmaisunvapauden tukahduttamiseksi Internetissä tai muissa yhteyksissä.
Lopuksi vaadin viranomaisia ratifioimaan kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksen C87, joka koskee yhdistymis- ja järjestäytymisvapautta.
Dear Prime Minister
I wish to express my deep concern for Tran Quoc Hien who was arrested on 12 January 2007, two days after being nominated as the spokesperson for the independent United Workers-Farmers Organisation (UWFO), an organisation which represents workers and farmers’ rights and which is not recognised by the government.
I call on the authorities to release Tran Quoc Hien immediately and unconditionally. He is a prisoner of conscience, detained solely for the peaceful exercise of his right to freedom of expression and association in connection with his trade union activities.
The authorities should also to ensure that Tran Quoc Hien is given regular access to his family and to legal representation of his choice, and to any medical treatment that he may require.
I urge the authorities to end the harassment and detention of peaceful dissidents; call for national security provisions in the Penal Code to be brought into line with Viet Nam's international human rights obligations, by either amendment or removal, so that they are not applied in an arbitrary manner to stifle legitimate dissent, debate, opposition and freedom of expression, on the Internet and elsewhere.
Finally I urge the authorities to ratify ILO’s Convention (C87) concerning Freedom of Association and The Right to Organize.
Yours respectfully,