Lainsäädäntömuutosten lisäksi Amnesty vaatii rikosprosessiin läpinäkyvyyttä ja systemaattista seurantaa sekä valtakunnallisesti kattavia tukipalveluita uhreille.

Vuonna 2008 Amnesty julkisti Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Suomen rikosprosesseja vertailevan Case closed – Rape and Human Rights in the Nordic Countries -raportin.

Huhtikuussa 2010 luovutimme kansanedustajille vetoomuksen, jossa vaadittiin lakimuutosta: raiskaus on määriteltävä suostumuksen puutteen, ei väkivallan kautta. Vetoomus perustui kansainvälisen oikeuden linjauksiin ja ihmisoikeussopimusten velvoitteisiin.

Myös Amnestyn muut osastot vetosivat Suomen hallitukseen: oikeusministeri Brax vastaanotti vetoomukset Italiasta, Iso-Britanniasta, Paraguaysta, Unkarista, Tanskasta ja Norjasta. Juhlimme osatavoitteen saavuttamista, puolustuskyvyttömän henkilön raiskauksen tunnistamista raiskaukseksi, maaliskuussa 2011.

Muutettavaa rikoslaissa kuitenkin riittää. Tehtävää on myös tuomioistuinten ulkopuolella. Lapin yliopiston ja Amnestyn Suomen osaston toteuttaman mielipidekyselyn vastaajista 70 % (N=1640) oli sitä mieltä, että tekijän syyllisyys seksuaaliseen väkivaltaan vähenee esimerkiksi silloin jos hän on suhteessa uhrin kanssa tai jos hän on aiemmin harrastanut seksiä uhrin kanssa. 68 % vastaajista syyllisti uhria, esimerkiksi jos nainen on aiemmin flirttaillut tekijän kanssa tai jos hän on humalassa.

Asenteiden muuttaminen vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja tarvitsee tuekseen yhteistyötä koordinoivan tahon.

Eri kansalaisjärjestöt, asiantuntijat ja viranomaiset – muun muassa Ahvenanmaan maakuntahallitus kesäkuussa jättämässään aloitteessa – ovat Amnestyn ohella esittäneet vaatimuksia seksuaalisen väkivallan torjumiseksi. Odotamme, että istuva hallitus ottaa vaatimuksemme tosissaan.

Pia Puu Oksanen, naisten oikeuksien asiantuntija, Amnestyn Suomen osasto