Omat työkalut
Sivun toiminnot

Kirje sisäministeri Anne Holmlundille EU:n rajavalvonnasta 31.01.2011

Sisäministeri Anne Holmlund vieraili Kreikassa 2-4.2.2011 tutustumassa EU:n nopeaan rajainterventioon (RABIT). Amnesty esitti ministeri Holmlundille kysymyksiä ihmisoikeuksien toteutumisesta operaatiossa.

Kaikki paperittomien ihmisten saapumiset EU:n alueelle eivät ole ns. 'laittomia maahantuloja'. EU:n rajan ylittävien joukossa on myös paljon henkilöitä, jotka ovat  lähtökohtaisesti oikeutettuja kansainväliseen suojeluun. Esimerkiksi monet Kreikan rajan ylittävistä ovat kotoisin Irakista, Somaliasta ja Afganistanista ja siten prima facie oikeutettuja kansainväliseen suojeluun kotimaissaan vallitsevien olosuhteiden vuoksi.
 

RABIT-operaation perimmäisenä tarkoituksena on tukea Kreikkaa maahantulojen hallinnoinnissa. Amnesty International arvostelee sitä, että operaatio voi pahimmillaan  johtaa kansainvälisen suojelun epäämiseen  siihen oikeutetuilta henkilöiltä  tai  jopa myötävaikuttaa palautettuihin maahantulijoihin kohdistuviin ihmisoikeusrikkomuksiin.
 
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan RABIT-operaatiossa pyritään turvaamaan perustavanlaatuiset ihmisoikeudet. Amnestylle on kuitenkin jäänyt epäselväksi, millä tavoin tämä voidaan taata käytännössä. Siksi Amnesty International vaatii, että Kreikkaan matkustavat Suomen viranomaiset etsivät vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä koulutusta rajavartijoille on annettu, miten he esimerkiksi pystyvät tunnistamaan henkilöt jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa? 
  • Miten palautuskielto huomiodaan RABIT-operaatiossa?
  • Millä tavoin Kreikkaa on tuettu rakentamaan riittävät vastaanottokeskukset?
  • Annetaanko UNHCR:n tavata maahantulijoita ja saavatko mahdolliset turvapaikanhakijat oikeudellista neuvontaa?
  • Miten operaatioiden riippumaton monitorointi järjestetään?

Nämä kysymykset koskettavat olennaisia  EU:n perusoikeuskirjan takaamia perusoikeuksia; oikeutta hakea turvapaikkaa (18 artikla) ja suojaa palauttamiselta (19 artikla). Jotta palautuskieltoa ei rikota, on jokaisen maahantulijan kohdalla tehtävä riittävä riskianalyysi palautuksesta ja mahdollisesta ketjupalautuksesta. 
 
Ketään ei saa palauttaa sellaiseen maahan,  jossa heille ei voida turvata suojaa palauttamiselta, oikeutta hakea turvapaikkaa ja kansainvälisen oikeuden mukaista kohtelua.

Euroopan unionin perusoikeuskirja sitoo kaikkia EU:n toimielimiä, ml. Frontexia ja sen yhteydessä suoritettavia operaatioita. Siten EU:n rajavalvonnan puitteissa on taattava, että EU:n perusoikeuskirjassa turvatut oikeudet toteutuvat myös EU:n ulkorajoilla.

Tiedostot:

Kirje Ministeri Holmlundille RABIT.pdf   139.5 kB  Preview
Amnestyn kirje ministeri Holmlundille.
Vaikuttamistyö

Amnestyn Suomen osasto tekee pitkäjänteistä vaikuttamistyötä sekä kansainvälisesti että kotimaassa. Amnesty toimii muun muassa seuraavien teemojen parissa:


Rankaisemattomuus

Amnesty vaikuttaa sen puolesta, että kaikkein vakavimmat kansainväliset rikokset tutkitaan, niistä epäillyt asetetaan oikeuden eteen ja rikosten uhrit saavat korvauksia. Lue lisää


Syrjintä

Syrjinnän kohteeksi joutuvat esimerkiksi maahanmuuttajat, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja romanit. Amnesty tekee aktiivista rasismin ja syrjinnän vastaista työtä kaikkialla maailmassa. Lue lisää


Naisten ihmisoikeudet

Lähes kaikki maailman maat ovat sitoutuneet toimimaan naisten aseman parantamiseksi. Silti läheskään kaikki maailman naiset eivät nauti täysipainoisista ihmisoikeuksista. Lue lisää


Pakolaiset ja siirtolaiset

Ihmiset voivat joutua jättämään kotinsa ja kotimaansa monista eri syistä. He pakenevat sotaa ja levottomuuksia, ihmisoikeusloukkauksia ja vainoa. Lue lisää


Mielipidevangit

Mielipidevangit ovat ihmisiä, jotka on vangittu mielipiteidensä, etnisen alkuperänsä, sukupuolensa, ihonvärinsä, kielensä tai seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Suomessa mielipidevangeiksi katsotaan aseistakieltäytyjät. Lue lisää


Facebook