Ulkoasiainvaliokunnalle
                                                                                              Helsingissä 13.6.2011
 
U 2/2011 vp – Euroopan unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen
 
 
Amnesty International Suomen osasto ry. kiittää kutsusta kuulemiseen Euroopan unionin liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja esittää kunnioittavasti lausuntonaan seuraavaa.

Järjestömme on osallistunut Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien johtokomitean (CDDH) kansalaisjärjestökonsultaatioihin tästä aiheesta. Tässä yhteydessä toimitetut AIRE Centre-järjestön ja Amnesty
Internationalin muistio ja kirje ovat tämän lausunnon liitteenä.

1.  Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikka on epäjohdonmukaista

Kyseessä on vaalikauden ensimmäinen kokous, jossa ulkoasiainvaliokunta käsittelee Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikkaa. Amnesty International esittää kunnioittavasti seuraavia huomioita.

Euroopan unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen on omiaan vahvistamaan ihmisoikeuksia EU:n alueella, mutta liittyminen ei ole itsessään riittävää. Euroopan unionin sisäinen ihmisoikeuspolitiikka on puutteellista ja riittämätöntä. Ulkosuhteissaan unioni vaatii kolmansilta mailta sitoutumista ihmisoikeuksiin ja puuttuu näissä maissa tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin. Samoin unioni ei kuitenkaan toimi, kun vastassa ovat räikeätkin ihmisoikeusloukkaukset sen jäsenvaltioissa. Tämä on epäjohdonmukaista ja vähentää EU:n uskottavuutta globaalina toimijana.

Samaa todetaan valtioneuvoston selonteossa EU-politiikasta, jonka mukaan ’myös unionin sisällä pitää kehittää keinoja varmistaa perusoikeuksien ja oikeusvaltion toteutuminen jäsenvaltioissa. Tämä
vahvistaisi sekä kansalaisten oikeuksien toteutumista että talouselämän ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Se tukisi myös unionin ihmisoikeuspolitiikan uskottavuutta.’

Ihmisoikeuspolitiikan epäjohdonmukaisuus näkyy neuvoston toiminnassa esimerkiksi siten, ettei mikään neuvoston työryhmistä tai kokouksista käsittele unionin jäsenvaltioissa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia systemaattisesti. 

Unionin ulkoista ihmisoikeuspolitiikkaa käsitellään ihmisoikeustyöryhmässä, mutta vastaavaa työryhmäkäsittelyä ei ole EU:n sisäisille ihmisoikeuskysymyksille. Lissabonin sopimuksen myötä pysyväksi muuttuneen perusoikeustyöryhmän toimintaa tulisi laajentaa käsittämään myös jäsenvaltioissa tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset ja muut perusoikeuskysymykset. On myös ongelmallista, ettei EU:n
perusoikeusviraston tuottamia raportteja ja suosituksia unionille käsitellä neuvoston työryhmissä ja EU neuvostoissa. Ilman poliittista sitoutumista perusoikeusviraston raportit jäävät tyhjiksi kirjaimiksi. 
Amnesty Internationalin Suomen osasto vaatii Suomelta sitoutumista EU:n sisäisen ihmisoikeuspolitiikan kehittämiseen.

2.  Liittymisen on tosiasiallisesti vahvistettava yksilön ihmisoikeuksia EU:ssa
 

Amnesty International pitää EU:n  liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen (EIOS) tervetulleena. Liittymisen on tarkoitus varmistaa, että yksilöiden ihmisoikeudet toteutuvat paremmin niin EU:n toi-
mielinten toiminnassa kuin unionin jäsenvaltioiden toimeenpannessa EU-oikeutta. Siten liittyminen voi, ja sen tulee, vahvistaa yksilöiden ihmisoikeuksia unionin alueella. Unionin liittyminen ei saa johtaa
siihen, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) yksilövalituksille asetetaan turhia lisävaatimuksia, jotka voivat olla omiaan rajoittamaan yksilön mahdollisuuksia viedä ihmisoikeusloukkauksia
EIT:n tutkittavaksi.

Euroopan unionin neuvottelumandaatin mukaisesti EU:n yhteinen ulko-  ja turvallisuuspolitiikka jää täysin EIT:n toimivallan ulkopuolelle. Yhtäältä tämä on looginen jatkumo sille,  ettei YUTP kuulu EU-
tuomioistuinten toimivallan piiriin. Toisaalta käytäntö vie EU:n ulkopolitiikkaa entistä kauemmaksi avoimen ja tehokkaan valvonnan piiristä. Siksi Euroopan unioni ei saa rajoittaa ihmisoikeussopimuk-
sen alueellista soveltamista EIOS:en 56 artiklan mukaisesti.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa asian käsiteltäväksi ottamisen edellytyksenä on muun muassa, että kaikkiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin on turvauduttu ennen hakemuksen tekemistä (artik-
la 35). Euroopan unionin osalta on epäselvää, miten edellytystä sovellettaisiin sellaisiin unionin erillisiin virastoihin ja toimielimiin, joissa ei välttämättä ole mitään valitus-  tai valvontamekanismia. Esi-
merkiksi mikään taho ei valvo Euroopan unionin rajavirastoa (Frontex), siitä huolimatta, että se tekee oleellisesti yksilön oikeuksiin liittyviä päätöksiä ja toimenpiteitä. Mitä tarkoittaa ’kansalliseen oikeus-
suojakeinoon turvautuminen’ Frontexin kohdalla? Sama pätee myös esimerkiksi EULEX-Kosovo operaatioon sekä EU:n delegaatioihin kolmansissa maissa. Sisäisten oikeussuojakeinojen puuttuminen
EU:ssa voi johtaa siihen, että nämä toimielimet ovat suoraan EIT:n toimivallan piirissä EIOS:en 13 artiklan mukaisen tehokkaan oikeussuojakeinon puuttuessa. Siksi Amnesty International kehottaa
EU:ta selvittämään tarkemmin, mitä käsite ’kansalliset oikeussuojakeinot’ tarkoittaa suhteessa niihin virastoihin ja toimielimiin, jotka tällä hetkellä tosiasiallisesti jäävät EU:n oikeussuojakeinojen ulkopuolelle.

3.  Kanssavastaajamekanismi ei saa johtaa yksilön oikeuksien rajoittamiseen

Amnesty International on aiemmin vaatinut kanssavastaajamekanismin supistamista ja järjestömme pitää siksi tämänhetkistä luonnosta tervetulleena. Laajempi kanssavastaajamekanismi olisi kohtuut-
tomasti vaikeuttanut yksilövalituksen tekoa ja johtanut entistä pidempiin oikeusprosesseihin. Järjestö on edelleen huolestunut siitä, että kanssavastaajamekanismi saattaa vaikuttaa osapuolten tasaveroi-
suuteen (’equality of arms’) ja voi korottaa yksilölle aiheutuvia kustannuksia. EU:n liittyessä kanssavastaajana asiaan yksilö kohtaa prosessissa paitsi valtion,  jota vastaan on nostanut jutun, myös EU:n
ja sen 27 jäsenvaltiota. 

Osapuolten tasaveroisuus oikeusprosessissa on olennainen osa yksilön oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Siten se on myös turvattava niissä asioissa, joihin EU liittyy kanssavastaajaksi.

Euroopan neuvoston olisi syytä arvioida, miten kanssavastaajamekanismi tulee vaikuttamaan EIT:n toimintaan, etenkin tuomioistuimen työmäärään, nykyiseen juttujonoon ja tuomioistuimen talouteen. Mittaviin muutoksiin on varauduttava ennakkoon.

4.  EU:n ja sen jäsenvaltiot eivät saa muodostaa blokkia ministerikomiteassa

Euroopan neuvoston ministerikomitealla on merkittävä tehtävä EIT:n tuomioiden ja päätösten toimeenpanossa ja tämä on turvattava myös EU:n liittymisen jälkeen. Tuomioiden täytäntöönpanon toimiva valvonta edellyttää, että Euroopan neuvoston jäsenvaltiot (ja liittymisen jälkeen myös EU) osallistuvat toimivaan ja kriittiseen keskusteluun, jossa tosiasiallisesti tarkastellaan, onko tietty jäsenvaltio tai EU ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin korjatakseen ihmisoikeusloukkauksen, jonka EIT on
todennut. 

Liittymisen myötä EU on saamassa äänestysoikeuden ministerikomiteassa. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että unioni ja sen  jäsenvaltiot koordinoivat äänestyskäyttäytymistään ministerikomite-
assa ja muodostavat ’EU-blokin’. Teoriassa EU ja sen jäsenvaltiot voisivat keskenään päättää, miten äänestävät EU:ta koskevan tuomion täytäntöönpanoon liittyvistä päätöksistä. 

Mikään ei velvoita unionin jäsenvaltioita koordinoimaan ääniään ministerikomiteassa, mutta tosiasiallisesti EU ja sen jäsenvaltiot koordinoivat ulkosuhteisiin liittyviä toimiaan yhä useammin. Myös Lissa-
bonin sopimus ennakoi unionin delegaatioiden edustavan EU:ta kansainvälisissä järjestöissä. Kun valtaosa Euroopan neuvoston 48 jäsenvaltiosta ovat EU:n jäsenvaltioita (27) tai EU:n jäsenehdokkaita
(mm. Islanti, Kroatia ja Makedonia), täytäntöönpanoon liittyvät keskustelut ja päätökset ovat vaarassa siirtyä Strasbourgista ja Euroopan neuvostolta Brysseliin ja Euroopan unionille. 

Ministerikomitean sääntöjä on muutettava. Niissä on oltava riittävät takeet sille, etteivät EU ja sen jäsenvaltiot hallitse ministerikomitean päätöksentekoa. 

5.  EU:n on viipymättä liityttävä kaikkiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirjoihin

Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat muodostavat yhtenäisen järjestelmän ihmisoike-
uksien turvaamiseksi Euroopan alueella. Siksi on tärkeää, että EU liittyy ihmisoikeussopimuksen lisäksi
kaikkiin sen lisäpöytäkirjoihin.
 
6.  Suomen tulee edistää neuvottelujen avoimuutta Euroopan unionissa

Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien johtokomitean liittymistä käsittelevä erityistyöryhmä on kutsunut Amnesty Internationalin Eurooppa-toimiston kansalaisjärjestökonsultaatioon kesäkuussa 2011. Pidämme konsultaatiota erittäin tervetulleena. Myös EU:n on järjestettävä kansalaisjärjestökonsultaatioita EU:n sisäisistä säännöistä liittymiselle. 

Valtioneuvoston EU-selonteon mukaan unionin toimielinten avoimuus on yksi Suomen tavoitteista EU:lle 2020-luvulle. Selonteossa todetaan, että ”kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on varmistettava myös EU-kontekstissa.”

Amnesty International katsoo, että Suomella on siksi erityinen  vastuu edistää avoimuutta ja kansalaisjärjestöjen kuulemista EU:n päätöksenteossa. 

AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN OSASTO RY
 
Frank Johansson
Toiminnanjohtaja
 
LIITTEET
Amnesty Internationalin ja AIRE Centre:n kirje EN:n Tonje Meinichille 10.5.2011
Amnesty Internationalin ja AIRE Centre:n muistio EN:n ihmisoikeuksien johtokomitealle 14.3.2011