Romanivähemmistöt kohtaavat Euroopassa laajaa ja vakavaa syrjintää. Amnesty vaatii Euroopan unionilta ja sen jäsenmailta konkreettisia toimenpiteitä, jotta romaneihin kohdistuva monisatavuotinen syrjinnän ja köyhyyden kierre saataisiin katkaistua.

Euroopan unionin alueella elää noin 10–12 miljoonaa romania. He ovat monessa maassa merkittävä vähemmistö, esimerkiksi Romaniassa romaneja on noin 10 prosenttia väestöstä.

Romanit eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan romaniväestön sisällä on erilaisia ryhmiä. Suuri osa romaneista kärsii vakavasta syrjinnästä keskeisillä elämänalueilla.

Systemaattinen syrjintä ja rasistiset asenteet pitävät yllä romanien köyhyyttä kuten ala-arvoisia asumisoloja, puutteellista koulutusta ja vedensaannin vaikeuksia. Romaneihin kohdistuvat pakkohäädöt ovat lisääntyneet ja romanilapsia sijoitetaan edelleen perusteettomasti erityiskouluihin ja syrjitään opetuksessa.

Valtaväestön asenteet romaneja kohtaan ovat usein huomattavan kielteisiä. Rasistiset hyökkäykset romaneja kohtaan ovat lisääntyneet esimerkiksi Tsekissä ja Unkarissa. Viranomaisten ja median negatiiviset lausunnot ruokkivat rasismia. Myös poliisiviranomaiset ovat kohdistaneet romaneihin väkivaltaa.

Romanien oikeuksien toteutumisen esteenä ovat viranomaisten syrjivät asenteet ja romanien puutteelliset tiedot heille laissa turvatuista oikeuksista. Romaneja on myös estetty saamasta oman maansa kansalaisuutta tai sosiaalietuuksiin tarvittavia henkilöllisyysasiakirjoja.

Syrjinnän annetaan jatkua, sillä  poliittinen tahto tilanteen muuttamiseksi puuttuu. Ensisijainen vastuu romaneihin kohdistuvien ihmisoikeusloukkausten estämisestä on valtioilla. EU:lla on kuitenkin velvollisuus varmistaa, että sen jäsenvaltiot kunnioittavat romanien oikeuksia.

Amnestyn Suomen osasto kampanjoi romanien ihmisoikeuksien puolesta: vaikutamme Suomen viranomaisiin EU:n romanipolitiikan vahvistamiseksi, vetoamme Romanian viranomaisiin pakkohäädetyn romaniyhteisön oikeuksien puolesta ja tiedotamme romanien asemasta.